UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Bonnissa edetään pienin askelin kohti Pariisin sopimusta

5.6.2015 10.01

Lasse Leipola

Työ ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi jatkuu Saksan Bonnissa. Neuvotteluissa on määrä valmistella luonnos, jonka pohjalta voidaan ensi joulukuussa Pariisissa allekirjoittaa sopimus ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten estämiseksi ja sopeutumisen helpottamiseksi.

Viime joulukuussa Limassa saatiin aikaiseksi 38-sivuinen sopimusluonnos, joka sisältää runsaasti vaihtoehtoisia ja päällekkäisiä muotoiluja. Varsinaista lopputulosta ei tämän luonnoksen perusteella voi arvioida, sillä vaihtoehtojen kunnianhimo vaihtelee suuresti. Tämä jo valmiiksi ylipitkä luonnos paisui peräti 86-sivuiseksi helmikuussa Genevessä järjestetyissä neuvotteluissa.

Tämän viikon neuvotteluissa luonnos on lyhentynyt hieman. Adopt a Negotiator -sivusto arvioi, että tiivistys vastaa noin viittä sivua. Eniten on saatu tiivistettyä rahoitukseen ja teknologian jakamiseen liittyvää tekstiä. Sen sijaan muun muassa päästövähennyksiin, sopeutumiseen sekä vahinkoihin ja korvauksiin liittyvä teksti on lähes ennallaan.

Japani on kerännyt tällä viikolla eniten negatiivista huomiota Bonnin ilmastoneuvotteluissa. Maan pääministeri Shinzo Abe lupasi, että Japani sitoutuu Pariisin sopimuksessa vähentämään päästöjään 26 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Climate Action Network, joka rankaisi Japania Päivän fossiili -palkinnolla, laskee, että Japanin sitoumus tarkoittaa vain 18 prosentin leikkausta vuoden 1990 tasoon verrattuna. Yhdysvallat tavoittelee vastaavaa leikkausta jo viittä vuotta aiemmin ja EU:n tavoite on leikata 2030 mennessä vähintään 40 prosentia verrattuna vuoteen 1990.

Climate Action Network moittii Japania myös siitä, että se jatkaa kehitysmaiden kivihiilihankkeiden tukemista, sekä siitä, että maa torjui G7-maiden esityksen kehitysyhteistyön ja pankkien ilmastoyhteistyön parantamisesta.

Tällä viikolla on saatu tietoa myös Marokkon sitoumuksesta Pariisin ilmastosopimukseen. Uutistoimisto AFP:n mukaan Marokko lupaa vähentää päästöjään 13 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2016 ilmastokokouksen isäntämaa lupaa nostaa vähennysprosenttinsa 32:een, jos se saa taloudellista tukea ulkomailta.

Vaikka Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan vasta 2020, koskee yksi tämän vuoden vaikeista kysymyksistä lähivuosien toimia.

”Kehitysmaiden viesti teollisuus maille on selvä: jos haluatte, että teemme sitoumuksia vuodesta 2020 eteenpäin, on teidän tehtävä enemmän ennen vuotta 2020”, Climate Action Networkin Alix Mazouni sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Päästöjen lisäksi kyse on myös rahasta. Teollisuusmaat lupasivat Kööpenhaminassa 2009, että kehitysmaille maksettava ilmastorahoitus on sata miljardia dollaria vuodessa 2020 mennessä. Toistaiseksi rahaa on kerätty noin kymmenen miljardia eikä lähivuosille ole olemassa mitään suunnitelmaa.

World Resources Institute julkisti tällä viikolla keskustelun edistämiseksi neljä vaihtoehtoista tapaa saavuttaa tavoite. Sen mukaan tavoitteen kattaminen pelkällä julkisella rahoituksella edellyttäisi 25 prosentin vuosittaisia korotuksia. Arviossa päädytäänkin siihen, että todennäköisin tapa saavuttaa tavoite on yhdistelmä suoraa julkista tukea, kehitysyhteistyörahoitusta, kansainvälisten rahoituslaitosten tukea sekä yksityistä rahaa. Raportin mukaan laajalla pohjalla ja rahojen suuntamisella uudelleen ei tarvita huomattavia korotuksia rahoituksen tasoon.

Bonnin neuvottelut jatkuvat ensi viikon torstaihin. Syksyllä järjestetään kaksi neuvottelusessiota Bonnissa ja Pariisin ilmastokokous alkaa 11. marraskuuta. Ilmastonmuutos on esillä myös sunnuntaina Etelä-Saksassa alkavassa G7-maiden huippukokouksessa.

Tweet