Koulutuspolitiikassa uusliberalistinen käänne

4.6.2015 9.55

Emmi Skytén

Uuden hallitusohjelman koulutusmenojen leikkaukset ovat merkittävä käänne kohti uusliberalistista koulutuspolitiikkaa, arvioi Turun yliopiston professori Risto Rinne.

Uusliberalistinen koulutuspolitiikka tarkoittaa suuntausta, joka korostaa koulutuksen vaikutusta kansainvälisessä kilpailussa, tehokkuutta ja valinnanvapautta opiskelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasta ei laiteta lähimpään peruskouluun vaan valitaan oppilaitos, jossa opetuksessa on joku tietty painotus.

Aivan uutta muutos ei ole, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa julkaiseman Tulevaisuuden peruskoulu -raportin mukaan suomalainen koulutuspolitiikka on siirtynyt vähitellen kohti uusliberalistisempaa suuntaa jo 1990-luvun alusta alkaen. Professori Rinne on samaa mieltä.

”Kyllä se on havaittavissa ihan 1980-luvun lopusta saakka, jolloin siirryttiin aika toisen tyyppiseen, maailmalla valtavirtaisempaan, uudenlaiseen uusliberalistiseen koulutuspolitiikkaan.”

Rinne painottaa, että koulutuspoliittinen muutos on tullut Suomeen vähitellen ja että se on edelleen maltillisempaa kuin monissa muissa maissa. Tulevalla hallituskaudella mennään kuitenkin selkeämmin kohti sellaista koulutuspolitiikkaa kuin mitä esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdään.

”Tietenkään kaikkia yksityiskohtia ei vieläkään tiedetä, mutta kyllähän nämä yli 600 miljoonan supistukset tarkoittavat aikamoista koulutuksen alasajoa. Se tulee tarkoittamaan juuri näitä uusliberalistisia askeleita, kuten ryhmäkokojen suurentumista ja maisterintutkintojen vähentämistä.”