Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Kukkia
Kukkien puolella. Ympäristöministeriö jatkaa luonnon puolustamista myös tulevalla hallituskaudella.Sammeli Heikkinen

Kukkien puolella. Ympäristöministeriö jatkaa luonnon puolustamista myös tulevalla hallituskaudella.

Onko ympäristöministerin paisuva salkku uhka vai mahdollisuus?

26.5.2015 10.40

Lasse Leipola

Kymmenet tuhannet suomalaiset huokaisivat eilen maanantaina helpotuksesta, kun kävi ilmi, ettei tuleva hallitus aio lakkauttaa ympäristöministeriötä. Jo yli 62 000 kansalaista on ehtinyt allekirjoittaa ministeriötä puolustavan vetoomuksen.

Ministeriöiden yhdistämistä on väläytelty, mutta Helsingin Sanomien mukaan hallitusneuvotteluita vetävä Juha Sipilä (kesk) arvioi, että nyt ”on niin paljon muutosta ilmassa ja vauhti on kova, että ehkä ei ole järkevä keskittyä hallinnon yhdistämisiin”.

Ympäristöjärjestöissä ilmoitus otettiin erityisellä innolla vastaan. WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder pitää ratkaisua äärettömän tärkeänä asiana, koska ministeriön myötä säilyy myös ympäristöasioihin erikoistunut virkamiehistö.

Rohweder toivoo, että joskus tulee aika, jolloin ympäristöministeriö on tehnyt itsensä tarpeettomaksi ja ympäristö huomioidaan muutenkin kaikessa päätöksenteossa, mutta toistaiseksi se on vielä hyvin kaukana.

”Ympäristöministeriö perustettiin 1980-luvulla, jotta ympäristöllä olisi oma puolustajansa ja ettei päätöksiä tehdä pelkästään talouden kannalta. Nyt, kun hallitusohjelmassa haetaan kasvua biotaloudesta, tulee olemaan erityistä painetta luonnonvarojen hyödyntämiseen”, Rohweder sanoo.

Aamun Helsingin Sanomien mukaan ympäristöministerin salkku yhdistettäneen maa- ja metsätalousministerin tai liikenne- ja viestintäministerin salkkuun. Rohwederin mukaan ympäristöministeriön lakkauttaminen oli paljon suurempi uhka kuin ympäristöministerin tehtävien yhdistäminen jonkun toisen ministeriön tehtäviin.

”Nyt tarvitaan vahvaa ministeriä, joka ymmärtää kestävän kehityksen periaatteet eikä pidä ympäristöä muulle toiminnalle alisteisena”, Rohweder sanoo.

Hänen mukaansa salkkujen yhdistäminen voi olla myös mahdollisuus, jos sillä saadaan vähennettyä ministeriöiden välisiä jännitteitä.

”Tämän pohtiminen on kuitenkin vielä turhan aikaista. Katsotaan nyt ensin mitä sieltä tulee.”

Suomen luonnonsuojeluiiton suojelupäällikkö Leo Stranius arvioi, että esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energia-asiat tai maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvat eläinsuojeluasiat sopisivat hyvin ympäristöministerin salkun yhteyteen.

”Nämä kuitenkin liittyvät vahvasti ministeriöiden rakenteeseen, eivätkä siten ole niin todennäköisiä ratkaisuja kuin yhdistäminen esimerkiksi asuntoasioihin tai liikenne- ja viestintäministerin asiat”, Stranius sanoo.

Erityisenä uhkana hän pitää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistä luonnonvaraministeriä, joka joutuisi edustamaan vastakkaisia intressejä ja jonka työmäärä olisi yksinkertaisesti liian iso. Molempien ministeriöiden ministerillä on runsaasti EU-tason kokouksia.

”Aiemmin on kokeiltu myös kehitysministerin ja ympäristöministerin salkkujen yhdistämistä, mutta kehitysministerin liittyy niin paljon matkustamista, että ympäristöministerin tehtävä kärsii.”

Straniuksen mukaan järjestöt lobbaavat vielä tänään ja huomenna sen puolesta, että Suomessa on jatkossakin vahva ja itsenäinen ympäristöministeri.

Riippumatta siitä, millaisen salkun ympäristöministeriötä johtava ministeri saa, on hänellä edessään monta suurta urakkaa seuraavien neljän vuoden aikana.

”Hänen on huolehdittava siitä, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan pysäytyttyä, päästöt käännettävä laskuun ja saavutettava Itämeren hyvä ekologinen tila. Kaikkiin näihin olemme sitoutuneet kansainvälisesti. Erityisesti hänen on ymmärrettävä, että näillä asioilla on kiire eikä niiden voida antaa odottaa seuraavaa hallitusta”, Rohweder sanoo.

ympäristöministeriö 




Viite