Näin väittelet ilmastoänkyrän kanssa

15.4.2008 12.25

Lasse Leipola

Eikö ystäväsi usko lämpenevään ilmastoon? Ajaako naapurisi maasturilla, koska peli on jo menetetty? Väittääkö työtoverisi, että kyseessä on luonnollinen ilmiö? Nyt on aika väittää vastaan ja korjata väärät luulot!

Väite 1: Ilmasto lämpenee ihmisten toiminnasta riippumatta.

Vastaus: Ilmasto on aina muuttuunut ja muuttuu tulevaisuudessakin. Ilmasto viilenee ja lämpenee noudattaen erilaisia monimutkaisia luonnollisia syklejä. Pelkästään luonnolliset tekijät huomioon ottaen ilmaston kuuluisi tällä hetkellä pikku hiljaa jäähtyä.

Ilmasto ei kuitenkaan viilene, vaan päinvastoin lämpenee. Muutos on nopea ja tutkimusten mukaan sillä on suora yhteys ihmisten aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin.

Väite 2: Ihminen on voimaton ilmastonmuutoksen edessä.

Vastaus: Jos olemme pystyneet aiheuttamaan ilmaston lämpenemisen, pystymme taatusti tekemään jotain sen hillitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on vähentää kasvihuonekaasujen syytämistä ilmakehään.

Ilmastonmuutosta emme voi kokonaan pysäyttää, sillä jo aiheutetut päästöt vaikuttavat ilmastoon vielä pitkään. Mitä nopeammin vähennämme päästöjä, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on kuitenkin välttää ilmastonmuutoksen rajuimmat seuraukset.

Voimme myös sopeutua ja valmistautua. Joku voi keksiä jonkin teknisen keinon ottaa tuottamamme hiilidioksidi talteen tai heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen.

Väite 3: Ilmastonmuutosta hillitsevät toimet johtavat talouskatastrofiin.

Vastaus: Raju ilmastonmuutos johtaa paljon pahempaan katastrofiin, joka tulee brittiläisen Nicholas Sternin mukaan huomattavasti kalliimmaksi kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Vaikka monet päästöjä vähentävät toimet vaikuttavat päivittäiseen elämäämme ja saattavat jopa heikentää elintasoamme, on ilmastonmuutoksen hillintsemiellä hyviäkin puolia. Uusi tilanne pakottaa meidät kehittämään uutta ilmastoystävällistä teknologiaa, joka on usein myös energia- ja materiaalitehokkaampaa. Monet yritykset voivat hyötyä muutoksesta panostamalla tuotekehittelyyn.

Väite 4: Kansainväliset sopimukset eivät johda mihinkään

Vastaus: Kansainväliset ja sitovat ilmastosopimukset ovat välttämättömiä, jotta kasvihuonekaasupäästöt saadaan pidettyä kurissa. Sopimuksien avulla voidaan sopia yhteisistä tavoitteista sekä päästöjä vähentävistä mekanismeista, kuten päästökaupasta.

Kansainväliset sopimukset ovat vain yksi askel kohti vakaampaa ilmastoa. Myös yksittäiset ihmiset ja yritykset voivat vähentää omia päästöjään vapaaehtoisesti. Myös puhtaampaa teknologiaa kehitellään jatkuvasti.

Väite 5: Ihmiskunta, tai ainakin Suomi, hyötyy lämpimästä säästä.

Vastaus: Ilmaston lämpenemisellä on valtavasti vaikutuksia, emmekä tiedä edes suurinta osaa. Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan paljon ongelmia. Niin sanotussa Sternin raportissa todettiin, että ilmaston lämpeneminen tulee kalliiksi ja voi aiheuttaa jopa viidenneksen pudotuksen maailman tuotannossa.

Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Tulvat, kuivuus ja aavikoituminen ajavat suuria ihmisjoukkoja pakolaisiksi. Monet alueet muuttuvat asumiskelvottomiksi. Trooppisten tautien, kuten malarian ja dengue-kuumeen, esiintymisalueet kasvavat.

Vaikka ihmiset sopeutuisivat lämpimään ilmastoon ja yllättäviin rajuilmoihin, monet eläin- ja kasvilajit eivät selviä elinolosuhteiden nopeasta muutoksesta. Tämä johtaa ongelmiin ruoantuotannossa ja pahimmillaan laajaan lajien sukupuuttoaaltoon.

Väite 6: Ilmaston muuttumisesta ei ole riittävästi todisteita.

Vastaus: Ilmastonmuutos ei ole paperilla syntynyt teoria, vaan luonnossa havaittava ilmiö. Maailmanlaajuisista lämpötiloista on luotettavaa tilastotietoa viimeiseltä 150 vuodelta. Tuona ajanjaksona keskilämpötila on selvästi noussut, eikä sitä juuri kukaan enää kiistäkään.

Väite 7: Tiedemiehetkään eivät ole yksimielisiä.

Vastaus: Keskustelu kuuluu tieteeseen. Ilmasto ja sen ennustaminen ovat niin monimutkaisia asioita, että niistä tuskin päästään täydelliseen yksimielisyyteen. Alan tutkijat ovat kuitenkin varsin yksimielisiä, että kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Ainoastaan arviot lämpenemisen voimakkuudesta vaihtelevat eri tutkimusten välillä.

Väite 8: Tulevien vuosikymmenien säästä on mahdotonta sanoa mitään, kun meteorologit eivät pysty ennustamaan säätä edes kahden viikon päähän.

Vastaus: Sää ja ilmasto ovat eri asioita. Sää tarkoittaa lyhyen aikavälin ilmiöitä, kuten sataako huomenna tai viileneekö loppuviikosta. Ilmaston tutkiminen liittyy pidemmän aikavälin muutoksiin, kuten vuosittaisiin sademääriin tai keskilämpötiloihin. Sitä, millainen sää on ensi juhannuksena tai jouluaattona 2053, ei voida ennustaa.

Väite 9: Eilen oli paljon kylmempää kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Se siitä lämpenemisestä...

Vastaus: Yksittäisillä päivillä ei ole merkitystä. Esimerkiksi tammikuu 2008 oli maailmalla – toisin kuin Suomessa – huomattavasti viileämpi kuin aiemmat tammikuut. Koko maapallon vuotuiset keskilämpötilat kuitenkin nousevat.

Väite 10: Yksi ennätyslämmin vuosi ei tarkoita, että ilmasto lämpenee.

Vastaus: Aivan totta. Yksi vuosi ei vielä tarkoita mitään, mutta ilmastonmuutoksessa on kyse lukuisista vuosista. Maailmanlaajuisesti historian kymmenen kuumimmaksi mitattua vuotta ovat kaikki olleet 1990- tai 2000-luvuilla. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon Nasan sivuilta löytyy lisää tietoa keskilämpötiloista.

Väite 11: Lämpötilojen mittaukset eivät ole luotettavia.

Vastaus: Lämpötilan mittaaminen on häiriöille altista ja yksittäiset mittaustulokset saattavat olla pahastikin pielessä. Maapallon keskilämpötilan nousu on kuitenkin todettu tuhansissa mittauksissa, joten mittausvirheen mahdollisuus voidaan sulkea pois.

Väite 12: Satelliitit osoittavat maapallon viilenevän

Vastaus: Satelliiteilla mitatut lämpötilatiedot tukevat muilla mittaustavoilla saatuja tuloksia, joiden mukaan ilmasto lämpenee. Vielä joitain vuosia sitten pintamittauksien ja satelliittimittausten välillä oli ristiriitoja, mutta tarkempi analyysi on yhdenmukaistanut tuloksia.

Väite 13: Ilmaston lämpeneminen on harhaa, joka johtuu kaupunkisaarekkeiden sitomasta lämmöstä.

Vastaus: Kaupungin betonirakenteet ja tumma asfaltti sitovat kaupunkeihin lämpöä. Tämä kaupunkisaarekeilmiö (Urban Heat Island) ei kuitenkaan aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan ilmiön vaikutus on hyvin vähäinen.

Kaupunkisaarekeilmiön suuruus voidaan arvioida laskennallisesti ja ottaa huomioon maailmanlaajuisia ennusteita tehtäessä. Ilmaston lämpenemisen alueelliset erot eivät korreloi kaupunkiasutuksen kanssa.

Väite 14: Lätkämaila on katkaistu. Kuuluisa kuvio on osoitettu virheelliseksi.

Vastaus: Al Goren elokuvassakin esiintynyt, IPCC:n kolmannen raportin kuuluisa kuvio oli puutteellinen. Korjattu versio ei enää näytä jääkiekkomailalta, mutta ilmaston lämpeneminen ilmenee siitäkin.

Väite 15: IPCC:n raportit ovat täynnä virheitä, ja ne liioittelevat ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.

Vastaus: Mitä useampi kokki... Tuskin satojen tiedemiesten yhteistyöltä voi odottaakaan täysin virheetöntä ja yksimielistä esitystä. Raportit eivät kuitenkaan ole täynnä virheitä, vaan ne ovat kattavia katsauksia parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Ennen julkaisemista raportit käyvät läpi useita arviointikierroksia, joiden aikana asiantuntijat voivat korjata havaitsemiaan virheitä ja puutteellisuuksia.

Raportteja on kritisoitu paitsi liioitteleviksi, myös vähätteleviksi. Yksi ongelma on, että raportti on koottu useista eri lähteistä. IPCC:n johtaja Rajendra Pachauri onkin myöntänyt, että varsinaisen tutkimuksen ja viimeisimmän raportin julkistamisen välisenä aikana on havaittu paljon voimakkaampia merkkejä ilmaston muutoksesta.

Väite 16: Tietokonemallit ovat epäluotettavia, eivätkä ne ota huomioon pilvien vaikutusta.

Vastaus: Ilmaston mallintaminen tietokoneilla on hyvin vaikeaa. Nykyiset mallit ovat epätarkkoja ja epätäydellisiä. Siitä huolimatta ne ovat ennustaneet oikein havaittuja ilmiöitä, kuten stratosfäärin viilenemisen ja valtamerien pintavesien lämpenemisen.

Pilvien vaikutus pyritään huomioimaan malleissa. Se on kuitenkin vaikeaa, sillä pilvet voivat olla hyvin erityyppisiä, ja niillä on sekä ilmastoa viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia.

Väite 17: Ilmastolla säikytellään ihmisiä tarpeettomasti. Vielä 1970-luvulla ilmaston uskottiin viilenevän ja pelättiin uutta jääkautta.

Vastaus: Ehkä jotkut uskoivat ja pelkäsivät. Ilmastosta ja sen muuttumisesta oltiin 1970-luvullakin huolissaan ja monet ilmastotieteilijät uskoivat ilmaston lämpenevän. Sen sijaan todisteita välittömästä, uuden jääkauden uhasta ei esitetty. Muun muassa Real Climate -sivuilla on kommentoitu väitteitä.

Väite 18: Ei ole todisteita, että ilmaston lämpeneminen johtuu hiilidioksidista.

Vastaus: Mikä voisi olla sellainen todiste? Teoriat ja mallit osoittavat vahvasti siihen suuntaan, että hiilidioksidilla on ratkaiseva rooli ilmaston lämpenemisessä. Vaikka ilmaston lämpeneminen noudattaisi seuraavat tuhat vuotta tiukasti hiilidioksidin – ja muiden kasvihuonekaasujen – määrää, voisi silti joku väittää, että muutos johtuu jostain muusta.

Väite 19: Ihmisen tuottaman hiilidioksidin määrä on mitätön verrattuna tulivuorten purkautuessa vapautuvaan hiilidioksidiin.

Vastaus: Ihmiskunta tuottaa vuosittain ilmakehään jopa sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä tulivuorista purkautuu.

Väite 20: Hiilidioksidin määrä ilmakehässä vaihtelee ihmisestä riippumatta

Vastaus: Ihmisten toiminta ei todellakaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö syytää kuitenkin taivaalle vuosittain miljardeja tonneja hiilidioksidia, mikä on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 280 miljoonasosasta 380 miljoonasosaan.

Väite 21: Hiilidioksidia vapautuu luonnollisesti paljon enemmän kuin ihmisten toiminnan seurauksena.

Vastaus: Totta. On kuitenkin syytä muistaa, että luonto myös poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Ihmisen toiminta on muuttanut tasapainoa siten, että ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä kasvaa.

Väite 22: Ilmasto muuttuu vesihöyryn – ei hiilidioksidin – takia.

Vastaus: Ilman kyky kantaa vettä, eli vesihöyryn määrä ilmassa, riippuu lämpötilasta ja ilmanpaineesta. Jos ilmassa on lämpötilaan ja ilmanpaineeseen nähden liikaa vettä, se tiivistyy ja sataa alas. Jos vettä taas on liian vähän, ilma kosteutuu meristä haihtuvalla vedellä.

Maapallon lämmön kannalta vesihöyryllä on ratkaiseva merkitys, mutta nykyistä ilmastonmuutosta se ei selitä. Siihen tarvitaan kasvavia hiilidioksidipitoisuuksia. Sen sijaan kun ilmasto lämpenee ilmaan voi sitoutua entistä enemmän vettä, mikä puolestaan nopeuttaa lämpenemistä entisestään.

Väite 23: 6 000 vuotta sitten oli lämpimämpää kuin nyt, eikä silloin ollut hiilivoimaa eikä polttomoottoria tuottamassa hiilidioksidia

Vastaus: Pohjoisen pallonpuoliskon kesät olivat 6 000 vuotta sitten, niin sanotun keskiholoseenin aikana lämpimämpiä kuin nykyisin, mutta muuten ilmasto ei ollut nykyistä lämpimämpi. Lämpimät kesät johtuivat maapallon akselin asennosta, jonka vuoksi pohjoinen pallonpuolisko sai osakseen enemmän auringonvaloa kuin nykyisin.

Väite 24: Aiempia muutoksia ilmastossa ei ole pystytty selittämään, joten nykyistäkään muutosta ei voida ymmärtää

Vastaus: Aiemmista muutoksista on saatavilla vain vähän tietoa, mutta silti niiden syitä on pystytty selvittämään. Sen sijaan nykytapahtumia voidaan tarkkailla, arvioida ja mitata useilla eri tavoilla. Nykyisen ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi on yksinkertaisesti paljon enemmän eväitä tarjolla.

Väite 25: Historiallisia kuvaajia katsoessa näyttää, että hiilidioksidipitoisuuden nouseminen seuraa ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidia voi siis huoletta syytää taivaalle, koska se on ilmaston lämpenemisen seurays, ei syy.

Vastaus: Näiden kuvaajien ajallinen mittakaava on jopa satojatuhansia vuosia, joten ne soveltuvat huonosti viimevuosikymmeninä havaitun lämpenemisen vertailukohdaksi.

Mainittujen kuvaajien tapauksessa ilmasto on aluksi lämmennyt esimerkiksi maapallon kiertoradan tai akselin asennon takia, ja tämä on johtanut hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Korkeammat hiilidioksidiarvot puolestaan ovat johtaneet lämpenemisen jatkumiseen.

Toisaalta ilmastoa ei ole aiemmin rasitettu vastaavalla määrällä luonnotonta hiilidioksidia, joten historiasta ei löydy esimerkkitapausta, joka kertoisi meille mitä on tapahtumassa. Ilmastomallien mukaan hiilidioksidin lisääntyminen johtaa lämpenemiseen.

Väite 26: Keskiajalla oli yhtä lämmintä kuin nyt ja Grönlanti oli vihreä.

Vastaus: Euroopassa oli lämmintä keskiajalla, mutta maailmanlaajuisesti lämpötilat olivat nykyistä alemmat. Neljä viidesosaa Grönlannista peittävä jää on satojatuhansia vuosia vanha, joten vihreä se ei ole ollut pitkään aikaan. Keskiajalla Grönlannissa oli kuitenkin jopa nykyistä lämpimämpää. Silloin saaren eteläosissa kasvoi vihreää kasvillisuutta – aivan kuten nykyisinkin.

Väite 27: Nykyinen lämpeneminen on vain palautumista pienestä jääkaudesta.

Vastaus: Palautumista mihin? Ilmasto muuttuu jatkuvasti, eikä ole olemassa mitään perustasoa, jolle ilmaston tulisi palautua. Sitä paitsi nykyiset lämpötilat ovat nousseet pientä jääkautta edeltävän tason yläpuolelle. On myös mahdollista, ettei pieni jääkausi edes ollut maailmanlaajuinen ilmiö.

Väite 28: Ilmaston lämpeneminen johtuu auringosta tai kosmisesta säteilystä.

Vastaus: Auringon aktiivisuus on lisääntynyt jonkin verran viimeisimpien vuosisatojen aikana. Ilmasto on kuitenkin lämmennyt selvästi viimeisimpien vuosikymmenien aikana, jolloin auringon aktiivisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Auringon säteilyn tiedetään vaihtelevan 11 vuoden sykleissä, eikä huippukohdilla ole havaittu olevan suurta vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Lisää aiheesta BBC:n sivuilla.

Kosmisen säteilyn suhteen vaikutusen arviointi on hieman vaikeampaa. Kosminen säteily voi teoriassa lisätä pilvien syntymistä ja siten viilentää ilmastoa. Kosmisen säteilyn todellisesta vaikutuksesta ilmastoon ei kuitenkaan ole luotettavaa tietoa. Tiedetään, että auringon hiukkassäteily torjuu kosmista säteilyä. Koska auringon aktiivisuudessa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia, ei ole perusteltua olettaa, että myöskään kosmisen säteilyn määrä olisi muuttunut. Lisää aiheesta Met Office -laitoksen sivuilla.

Väite 29: Mars ja Pluto lämpenevät myös.

Vastaus: Kummankaan planeetan lämpenemisestä ei ole luotettavaa tietoa. Ainoa yhteinen tekijä, joka voisi Maata, Marsia ja Plutoa lämmittää, on aurinko. Auringon säteilemässä energiassa ei kuitenkaan ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin lämpötila Maassa on noussut.

Väite 30: Jäätiköt eivät sula, vaan kasvavat toisaalla ja kutistuvat toisaalla

Vastaus: Osa jäätiköistä varmasti kasvaa muun muassa lisääntyneiden lumisateiden vuoksi. Tutkimusten mukaan maapallon jäätiköiden kokonaismassa kuitenkin pienenee ja sulamisvauhti on kiihtynyt.

Väite 31: Arktinen merijää hupenee, mutta Antarktiksen merijää lisääntyy

Vastaus: Väite on totta, mutta se ei tarkoita, etteikö ilmasto lämpenisi. Vaikka Etelämantereella on entistä enemmän merijäätä, ei se tarkoita, etteikö maailmanlaajuiset keskilämpötilat nousisi.

Ylipäätään ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan enemmän pohjoiseen kuin eteläiseen napa-alueeseen. Ilmastonmuutosta ei voi muutenkaan todistella tai vastustaa pelkästään yhdellä alueella tapahtuvien muutosten perusteella.

Ilmastotutkija Kimmo Ruosteenoja avusti väitteiden vastauksissa.

ilmastonmuutos  meri  luonto  tulvat 

Tweet