Voittivatko persut sittenkin? - hallituksen maahanmuuttolinjaus on salakavala

13.5.2015 19.39

Kati Pietarinen

Perusporvarihallitusta sorvaavat Juha Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb esittelivät keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hallitusneuvottelujen tuloksena sovitun maahanmuuttolinjauksen. Ensi lukemalta vaikuttaa siltä, että vielä vappuaattona maahanmuutto-ohjelmansa perusteella tiukkoja maahanmuuton kiristysvaatimuksia vastauksissaan Sipilän kysymyksiin esittäneet perussuomalaiset olisivat hävinneet pelin.

Nopeasti näyttää siltä, että ainoa selkeä kiristys on lukukausimaksujen vaatiminen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta. Pahaa verta herätetään laatimalla selvitys ”maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme”. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja ”yleiselle järjestykselle vaarallisten” henkilöiden maasta poistamista halutaan nopeuttaa, mutta sinänsä karkotus- ja käännytyslainsäädäntö vaikuttaisi pysyvän ennallaan. Hallitusneuvottelijat ovat sopineet myös - jännittävästi maahanmuuttopolitiikka-otsikon alla - terroristijärjestön toimintaan osallistumisen kriminalisoinnista.

Linjauksessa luvataan kuitenkin pitää Heidi Hautalan ministerikaudella 1050:een nostettu pakolaiskiintiö ainakin viime vuosien tasolla ja lieventää EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkintaa: oleskelulupien myöntäminen ulkomaalaisille tiettyyn työhön olisi vähemmän sidoksissa siihen, miten paljon kortistossa on alan työttömiä. Kielenopetusta tehostetaan, tukihenkilötoimintaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen parannetaan.

Tiedotustilaisuudessa Soinilta ehdittiinkin kysyä takinkäännöstä kiintiöpakolaisten suhteen.

Suunnitelman tarkempi luenta paljastaa, että perussuomalaiset ovat sittenkin saaneet tavoitteitaan läpi, vaikka Soini ei ohjelman epämääräisten kirjausten suomilla kiristysmahdollisuuksilla tiedotustilaisuudessa leveillytkään.

Linjauksessa todetaan, että ”perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti”. Käytännössä epämääräinen kirjaus voi tarkoittaa perussuomalaisten vaatimaa todella voimakasta kiristystä kansainvälistä suojelua Suomesta saaneiden ihmisten mahdollisuuksiin saada perheensä Suomeen.

Kriteerien tarkentaminen tarkoittanee käytännössä tietyn tulotason tai varallisuuden vaatimista myös useimmilta humanitaarisista syistä Suomesta oleskeluluvan saaneilta ihmisiltä, jotta he saavat tuoda perheensä Suomeen. Ohjelmassa mainittu direktiivi ei kuitenkaan soisi mahdollisuutta kiristää perussuomalaisten aikeiden mukaisesti Suomen kansalaisten perheenyhdistämistä. 

Tällä hetkellä esimerkiksi puolison ja kaksi lastaan Suomeen tuovan nettokuukausitulojen on oltava 2600 euroa, mutta toimeentuloedellytys ei koske useimpia humanitaarisista syistä tulleita. Oletuksena on, että humanitaarisista syistä tulleilta ei voi vaatia työllistymistä hyväpalkkaisiin töihin ehdoksi perheensä kanssa elämiseen. Perussuomalaiset ovat kampanjoineet tämän linjan muuttamiseksi.

Jos kiristys toteutuisi, vain noin kolmasosa vuosittain kansainvälistä suojelua saavista - niin sanotun varsinaisen turvapaikan saaneet, voi tuoda perheensä ilman tulovaatimusta. (Lisäys 15.5.2015 klo 9.10: On kuitenkin onneksi epäselvää, onko perussuomalaisten toivomaa kiristystä mahdollista tehdä direktiivin pohjalta: direktiiviä kun ei sovelleta niin sanottuihin toissijaista suojelua saaviin, joilta perussuomalaiset haluaisivat poistaa oikeuden perheenyhdistämiseen.)

Erityisen kiinnostava on maahanmuutto-ohjelman kirjaus, että ”asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää selkiytetään osana
sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista”. Epämääräisestä lauseesta on luettavissa ensinnäkin se, että sosiaaliturvajärjestelmää ollaan uudistamassa. Toiseksi asumisperusteisuuden selkiyttäminen voi tarkoittaa mitä tahansa, mutta todennäköisesti sillä tarkoitetaan pyrkimystä vaikeuttaa Suomessa lyhyen aikaa työskentelevien EU-kansalaisten pääsyä sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriön viime kesänä aiheesta julkaiseman selvityksen lopputulema oli, että tarvetta välittömiin muutoshankkeisiin ei ole. Lyhytaikaisen työnteon perusteella etuuksien saaminen perustuu EU-lainsäädäntöön jasosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluvia, lyhyen aikaa Suomessa työskenteleviä on suhteellisen vähän. Selvityksen mukaan Euroopassa ei ole näyttöä laajamittaisesta vilpistä aiheeseen liittyen eivätkä maahanmuuttajat turvaudu sosiaaliturvaan sen enempää kuin kantaväestökään, mutta aihetta on syytä tutkia lisää.

Myös sivulauseessa piilevä kirjaus viranomaisten tiedonvaihdon vahvistamisesta on suoraan perussuomalaisten ohjelmasta: sen päämääränä on lakkauttaa oleskeluluvat ulkomaalaisilta, jotka toistuvasti turvautuvat sosiaaliturvaan.

Tarkempi kiintiöpakolaiskirjauksen tarkastelu paljastaa, että sitoutumisella 1050 hengen pakolaiskiintiöön Suomi kuittaa EU:n sisäisen vastuunjaon pakolaisista.

EU-komissio esitteli keskiviikkona uuden maahanmuuttosuunnitelmansa, johon sisältyy ehdotus siitä, että jäsenmaat jakaisivat tasaisemmin vastuun EU:hun saapuvista pakolaisista. Viime vuonna 81 prosenttia kansainvälistä suojelua saaneista ihmisistä EU:ssa asettui Saksaan, Ruotsiin, Ranskaan, Italiaan, Britanniaan ja Hollantiin; Saksa otti yksin vastaan 26 prosenttia tulijoista ja Ruotsi 18 prosenttia. Uusi ehdotus on, että jos EU:hun saapuu suuria pakolaismääriä, käyttöön otetaan erityinen lainsäädäntö, jolla pakolaiset kiintiöitäisiin eri jäsenmaiden kesken.

Kyse ei lopulta ole kovinkaan merkittävistä ihmismääristä siinäkään epätodennäköisessä tapauksessa, että uusi vastuunjakolainsäädäntö ulotettaisiin koskemaan kaikkia EU:sta kansainvälistä suojelua saaneita ihmisiä. Viime vuonna heitä oli Eurostatin mukaan 185 000. Esimerkiksi komission Suomelle ehdottama 1,7 prosentin suuruinen kiintiö olisi viime vuoden tulijamäärissä merkinnyt 3182 ihmistä, kun viime vuonna Suomesta myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa sai 1346 ihmistä.

Viime vuosina määrä on ollut Suomessa 1200:n ja 1800:n välillä. Lisäystä EU:n uusi vastuunjakojärjestelmä toisi siis vuodessa noin 1650 ihmisen verran.

Lisäksi EU-komissio ehdottaa jäsenmaille yhteensä 20 000 kiintiöpakolaisen sijoittamista. Suomeen tulijoita olisi komission kaavan mukaan 293.

Komission mielestä vastuunjakoon osallistumisen tulisi olla pakollista. Kokoomuksen Stubb painotti tiedotustilaisuudessa, että hallitusneuvottelijat vaativat vastuunjaon vapaaehtoiseksi: käytännössä kyse lienee siitä, että Suomi ei halua osallistua vastuunjakoon. 1050 hengen pakolaiskiintiö jää ennalleen, mutta sillä torjutaan noin 1950 suojelun tarpeessa olevaa ihmisen tulo Suomeen. EU-linjapaperiin sisältyvä yksinäinen virke Välimeren ylittäjistä korostaa tiukaa linjaa "laittoman muuttoliikkeen" hallitsemisesta. 

Myös työvoiman tarveharkinnan löysentäminen on tarkemmalla luennalla erittäin epämääräinen: kirjauksen mukaan tarveharkintaa lievennetään silloin, kun se on ”työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen
työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen”.

Erityisosaajiin ei kuitenkaan tälläkään hetkellä sovelleta työvoiman saatavuusharkintaa, vaan heille myönnetään erityinen erityisasiantuntijan oleskelulupa. Nähtäväksi jää, millaisia muutoksia kirjauksen perusteella on mahdolista tehdä.

Juttua muokattu 15.5.2015 klo 9.10: Lisätty selvennys perheenyhdistämisiä käsittelevään kohtaan.

hallitusneuvottelut  Maahanmuutto 

Tweet