Sienikausi alkaa

23.4.2015 14.00

Sammeli Heikkinen

Ensimmäiset korvasienet ovat jo nousseet Etelä-Suomessa. Keväälläkin voi saada hyvän sienisaaliin, vaikka kevätsienestys eroaakin syksyisestä poiminnasta.

Keräilijän vuosi alkaa viimeistään, kun lumi sulaa. Sienet liitetään enimmäkseen syksyyn, mutta Etelä-Suomessa sienivuosi on jo alkanut. Kokenutkin syyskerääjä voi kuitenkin olla eksyksissä keväisessä metsässä: lajeja on paljon vähemmän kuin syksyllä ja harvoista ruokasienistäkin monet löytyvät lähinnä sattumalta.

Tunnetuin kevätsieni on korvasieni. Muita hyviä kevään ruokasieniä ovat huhtasienet ja pikkuruiset männyn- ja kuusenkäpynahikkaat. Lisäksi aiemmin aivan eteläisen Suomen lajina pidetty kevätkaunolakki on levinnyt jo Pirkanmaalle saakka.

Käytännössä metsään kannattaa mennä vain korvasienijahtiin.

”Huhtasieniä esimerkiksi saa kuitenkin aika harvoin. Eikä sitä oikein voi lähteä hakemaan mistään. Niitä löytyy jos löytyy”, sienikirjailija Lasse Kosonen sanoo.

Kosonen tosin muistelee kerran lähteneensä Tampereelta Turkuun pelkästään huhtasieniä poimimaan: Erään tuttavan kerrostaloyhtiön istutuksiin oli levitetty parannusaineeksi kuorikariketta. Olot sattuivat suosimaan huhtasieniä, ja niitä kohosi kukkapenkkeihin tuhatmäärin.

Mutta yleensä suurempia määriä voi kerätä siis lähinnä korvasientä. Mistä korvasieniä sitten kannattaa etsiä?

”Missä maa on rikottu, siellä voi olla korvasientä”, Kosonen tiivistää.

Komea sammalpohjainen kuusikko, josta syksyllä sai kunnon sienisaaliin, on aivan väärä paikka keväällä. Paras paikka korvasienten etsimiseen on hakkuuaukio, mieluiten ainakin pari vuotta aiemmin hakattu kuivanpuoleinen havumetsäkangas.
Kevätpoiminta eroaa syyssienestyksestä siinä, että korvasientä ei löydy vuodesta toiseen samasta paikasta. Hakkuuaukolle alkaa kohota taimia melko nopeasti, mikä vähentää sienten kasvua.

”Korkeintaan muutaman vuoden niitä voi samalta paikalta poimia”, Kosonen sanoo.

Vanhan kansan nyrkkisääntö korvasienten oikeaksi poimimisajaksi oli, että sieniä kannattaa etsiä, kun hiirenkorvat puhkeavat koivuihin.

Kuten kaikki nyrkkisäännöt, tämäkin on epätarkka. Melko ajantasaista, joskin hajanaista satotietoa saa vaikkapa seuraamalla Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmää. Siihen kuuluu jo yli kymmenentuhatta ihmistä, joista moni lähettää ryhmään kuvia löytämistään sienistä. Monesti mukana on tieto ainakin löytöpaikkakunnasta.

Kososen mukaan esimerkiksi korvasienisato on monesti Pohjois-Lapissa parhaimmillaan vasta kesäkuussa.

Korvasienten lisäksi herkullisia kevätkaunolakkeja voi etsiskellä Etelä-Suomen puistoista ja pieniä nahikkaita karikepohjaisista havupuiden kasvupaikoista käpyjen vierestä ja alta.

”Kevätkaunolakki on viime aikoina levinnyt laji. Sitä löytyy jo Tampereeltakin, vaikka aiemmin sitä pidettiin ihan etelärannikon lajina”, Kosonen sanoo.

Kuusen- ja männynkäpynahikkaita ei monikaan Kososen mukaan kerää. Se ei johdu mausta, sillä nahikkaat ovat hyviä ruokasieniä. Ne vain ovat kovin pieniä – kolikonkokoisia – joten pieneenkin annokseen joutuu keräämään kymmeniä sieniä.

Älä käytä tätä juttua sienioppaana! Poimi vain sieniä, jotka tunnet. Käytä apuna hyvää sieniopaskirjaa tai -sovellusta. Jos olet kokematon sienestäjä, yritä päästä kokeneen mukaan ensimmäisille sieniretkille. Lisätietoa löytyy esimerkiksi Suomen sieniseuran nettisivulta (funga.fi). Tätä juttua ei missään nimessä ole tarkoitettu oppaaksi sienten poimimiseen. Älä käytä sitä sellaisena.

Kevään ruokasienet

1. Korvasieni on suomalaisista kevätsienistä tärkein. Voi olla hyvinkin satoisa sopivissa oloissa. Viihtyy hakatuilla, kuivahkoilla havupuukankailla. Ei kuitenkaan pidä liian kuivista säistä.

Melko voimakasarominen ja koostumukseltaan kiinteä, rapumainen. Käytetään esimerkiksi keittoihin ja muhennoksiin.
Käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen. Elintarvikevirasto Eviran ohjeen mukaan korvasienet on myrkyn poistamiseksi keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä. Molemmilla keittokerroilla sieniä on kiehutettava yli viisi minuuttia. Vesi pitää vaihtaa välillä ja sienet on huuhdottava molempien keittokertojen jälkeen.

2. Huhtasieni kasvaa melkein koko maassa, mutta paljon korvasientä satunnaisemmin. Huhtasieniä voi nousta pihanurmelle, johon on varissut tai levitetty kuorikariketta tai esimerkiksi palopaikoille. Huhtasieni on erinomainen ruokasieni. Se on hauras ja maultaan mieto, eikä vaadi esikäsittelyä keittämällä.

3. Kevätkaunolakki kasvaa nurmikoilla ja lehdoissa kalkkimailla. Eteläinen laji, Ahvenanmaalla suhteellisen yleinenkin, mutta levinnyt viimeaikoina ainakin Pirkanmaalle saakka. Herkullinen ruokasieni, ei vaadi esikäsittelyä.

4. Kuusen- ja männynkäpynahikkaat kasvavat suurten kuusien tai mäntyjen seuralaisina havu- ja sekametsissä. Parhaita nahikaspaikkoja ovat sellaiset, joissa kävyt ovat osittain hautautuneet karikkeeseen. Hyviä ruokasieniä, mutta varsin pieniä.