Perusporvaripohja ei ole varma

23.4.2015 22.07

Sammeli Heikkinen

Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus saisivat yhdessä 124 kansanedustajan enemmistön uudessa eduskunnassa. Pienempiä puolueita ei tarvitsisi siis ottaa mukaan.

”En usko, että hallitukseen tulee muita puolueita, sillä niitä ei tarvita. Rkp tai kristilliset eivät muuttaisi hallituksen sisäistä tasapainoa. Rkp:lle on myös mahdotonta hyväksyä perussuomalaisille tärkeitä kysymyksiä, maahanmuuton kiristystä ja kehitysavun leikkausta”, vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi arvioi. Laturi on nykyään Suomen sosiaali ja terveys ry:n järjestöjohtaja.

Myös Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen uskoo perusporvarihallitukseen, jonka pohjana ovat Sipilän ja Stubbin hyvät ja luottamukselliset välit.

”Se voi kyllä tarkoittaa sitä, että vihreät jää vasemmistopuolueiden kanssa oppositioon.”

Rahkonen arvelee, että myös rkp ja kristilliset voisivat sopia mukaan. Tuolloin hallituksen takana olisi jo muhkea 138 edustajan joukko.

Puoluetutkija Rauli Mickelsson Turun yliopistosta muistuttaa, että puolueiden tavoitteissa on myös melkoisesti yhteensovitettavaa.

Myös Laturin mukaan yhteistyön edellytyksenä on, että keskusta saa sorvatuksi hallitusohjelman, jonka hyväksyvät sekä perussuomalaiset että kokoomus.

Sinänsä peruspunamulta olisi pohjaltaan melkein yhtä vahva kuin perusporvarihallitus. Keskustan, kokoomuksen ja demareiden muodostama sateenkaari saisi sekin taakseen 120 edustajaa ja esimerkiksi vihreiden kynnys lähteä mukaan tällaiseen hallitukseen olisi matalampi.

Jos hallitus tehtäisiinkin vaikkapa keskustan ja kokoomuksen pohjalle, vakuuttavan enemmistön saaminen olisi jo paljon hankalampaa. Täydennettynä vihreillä ja rkp:llä tällainen hallitus saisi taakseen 110 edustajaa.

”Sipilä ei voi ainakaan lähtökohtaisesti torjua ainoaa toista vaalivoittajaa (vihreitä). Loppu riippuu siitä, millä ohjelmalla perussuomalaiset lähtee hallitukseen tai ei”, vihreä veteraani, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri tiivistää.