Touko Sipiläinen

Haavisto vieroksuu Haglundin kirjoitusta: "Megafonidiplomatiaa"

14.4.2015 14.45

Annakaisa Suni

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) sanoo, ettei vetäisi Ukrainan tilanteesta suoria johtopäätöksiä pohjoismaisesta puolustuksesta.

Myös ulkoministerin erityisedustajana toimiva Haavisto viittaa puolustusministeri Carl Haglundin (rkp) ja tämän pohjoismaisten kollegoiden kirjoitukseen pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Kirjoituksessa käsitellään Venäjän muodostamaa uhkaa.

"Aiemmin en ollut koskaan iloinen (silloisen puolustusministeri Jyri) Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä –lausunnosta. Samalla tavalla vieroksun tällaista kovin stereotyyppistä ilmaisua silloin, kun puhutaan vaikeista ulkopolitiikan haasteista", vaalityöstä Töölöntorilta tavattu Haavisto sanoo Vihreälle Langalle.

Hänen mukaansa uhkien tarkka kuvaaminen ei kuulu Suomen puolustuskonseptiin.

Onko turvallisuuspolitiikka asia, josta pitää puhua Suomen eduskuntavaaleissa?

"Turvallisuus kyllä, huoltovarmuus kyllä, energiaomavaraisuus kyllä. Nämä ovat kaikki mielestäni erittäin tärkeitä, ja olen puhunut niistä paljon ihmisten kanssa."

Mutta ei uhkakuvista?

"Kun käyttää megafonia, silloin saa megafonidiplomatiaa. Megafonidiplomatialla ei ole Suomessa asioita koskaan ratkaistu, ja aika vähän asioita missään muualla maailmassa. Usein ne on omiksi lämpimiksi tehty, ja kun niitä tehdään vaalien alla, niin silloin on vielä isompi harkinta paikallaan."

Seuraava eduskunta päättää Suomen puolustusmäärärahojen nostosta. Muut puolueet vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kannattivat määrärahojen nostoa jo syksyllä valmistuneessa parlamentaarisessa selvityksessä. Vihreät oli enemmistön kanssa yhtä mieltä tilannekuvasta, mutta halusi jättää päätöksen rahoista vaalien jälkeen tehtäväksi.

Pekka Haavisto sanoo, että vuosittaista puolustusbudjettia vielä paljon suurempi kysymys on Hornet-hävittäjien ja laivaston kaluston uusinta. Puolustusministeri Haglund on arvioinut, että uudet hävittäjät maksavat noin kuusi miljardia euroa.

"Siinä vaaditaan toista kierrosta puolueiden väliselle yhteistyölle, että miten tämä tehdään ja mikä on se kumppani. Laivaston kalusto voidaan varmaan hankkia Suomesta, ja se työllistää telakoita. Mutta lentokalusto, löytyykö sellaista kumppania, jossa hankinta toisi jotain osaamista ja teollisuutta Suomeen?"

Voisiko Ruotsi olla sellainen?

"Ruotsi on kiinnostava. Maa, joka tuottaa niin paljon rautaa ja puolustustarvikkeita, on meille tässä pohjoismaisessa kontekstissa tärkeä. Olisiko näissä lentokalustohankinnoissa tästä yhteydestä jotain hyötyä on asia, jota pitää selvittää. Minulla ei ole siihen kantaa. Teknologia menee nopeasti eteenpäin, ja lähivuosina pitää selvittää, pysyykö Ruotsi mukana."

Seuraava hallitus valmistelee jättihankintoja, mutta ei luultavasti vielä päätä niistä. Nykyiset Hornetit on korvattava 2020-luvun loppuun mennessä.

eduskuntavaalit 2015 

Tweet