Isovanhempasi äänestävät puolestasi

7.4.2015

Saara Ilvessalo

Kirjoittaja on oikeusnotaari, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Varsinais-Suomesta.

Pääsiäisenä minulle soitteli toimittaja, joka halusi tietää näkemyksiäni nuorten aktivoimiseen vaaleissa. Nuorten keskimääräistä matalampi äänestysinto on kestoaihe aina ennen vaaleja. Miksei muutosta tapahdu?

Politiikka on tekijöidensä näköistä. Tällä hetkellä se on keski-ikäisten, harmaiden ja vakavien taloussetien näköistä. He sanovat ”on valitettava tosiasia” kun tarkoittavat ”on minun mielipiteeni” ja ”turha byrokratia” kun eivät oikeastaan itsekään tiedä, mistä säännöksistä pitäisi luopua.

Päättäjien on turha syyllistää nuoria äänestämättömyydestä. Ennemminkin poliitikkojen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä, mitä he itse tekevät väärin. Demokratia ei nimittäin ole koskaan valmista. Sitä pitää alituisesti vaalia, kehittää ja parantaa.

Pelkkä puoluepolitiikka ei enää riitä, sillä harva kokee sen omakseen. Kansainvälisten vertailujen mukaan ainoastaan eteläkorealaisia nuoria kiinnostavat puolueet suomalaisnuoria vähemmän. Sen sijaan suomalaiset nuoret käyttävät mielipidevaikuttamiseen sujuvasti sosiaalista mediaa, kuluttajavalintoja ja kansanliikkeitä.

Nuorille ominaista on siis vaikuttaa suoraan asiakysymyksiin, ei pelkästään valita kerran neljässä vuodessa edustajia päättämään puolestaan kaikkea. Demokratian kosmeettisten uudistusten sijaan tarvitsemmekin lisää aitoja vaikutusmahdollisuuksia. Valta pitää saada ison rahan lobbareilta, eturyhmiltä ja harmailta taloussediltä takaisin kansalle.

Kansalaisten aloitteesta tapahtuvilla sitovilla kansanäänestyksillä päätöksiä tehtäisiin ihmisten kanssa, ei heidän puolestaan. Suorat vaikutusmahdollisuudet asiakysymyksiin ja avoin valmistelu tukevat edustuksellista demokratiaa. Näin saadaan päätöksenteko osaksi ihmisten arkea, vähennetään kuilua päättäjien ja kansalaisten välillä sekä lisätään niin ihmisten tietoa kuin tyytyväisyyttä.

Tietoisuuden lisääminen voidaan aloittaa puhumalla kouluissa enemmän yhteiskunnallisista asioista, ei ainoastaan päätöksenteon prosesseista. Politiikassa ja mielipiteissä ei nimittäin ole mitään hävettävää. Jo koulussa on hyvä oppia, että mielipiteet kiistelevät, eivät ihmiset.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksia pitää lisätä antamalla nuorille valtaa. Äänestysikäraja pitää laskea viiteentoista vuoteen. Myös nuorisovaltuustot, nuorten kuuleminen ja vaikutusten arviointi ovat tärkeitä nuorten äänen vahvistamiseksi.

Muutokset eivät tapahdu itsestään. Siksi eduskuntaan tarvitaan lisää nuoria. Siksi nuoren kannattaa äänestää. Muuten eläkeläiset päättävät puolestamme.