Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
J_ami / Flickr CC BY 2.0
laitumella. Anni Sinnemäki jätti viime töikseen eduskunnassa lakialoitteen nautojen vapaamman liikkumisen puolesta.
Sinnemäen jäähyväiset: Vetoaa nautojen puolesta
13.1.2015 9.13
Vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki on tänään tiistaina viimeistä päivää töissä eduskunnassa ennen siirtymistään Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Läksiäisiksi käydään lähetekeskustelu Sinnemäen lakialoitteesta nautojen olojen parantamiseksi.
Sinnemäki kieltäisi nautojen pitämisen kytkettynä parsinavetoissa siirtymäajalla vuoteen 2030 mennessä. Pihatossa naudat pääsevät liikkumaan ja päättämään oman rytminsä. Aloitteessa vaaditaan myös pihattonaudoille mahdollisuutta ulkoiluun kesäisin. Tällä hetkellä pihattonautojen ei tarvitse lain mukaan päästä ulos.
Parsinavettojen kieltoa valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä osana eläinsuojelulain suurta kokonaisuudistusta, kunnes koko uudistus romuttui viime syksynä ja siirrettiin seuraavan hallituksen päätettäväksi. Sinnemäki ei usko, että hallitusohjelmaan kirjatun uudistuksen vesittyminen johtui pelkästään vihreiden lähdöstä hallituksesta. Työ oli edennyt takkuisesti jo ennen sitä.
"Varmasti kaikki, jotka ovat seuranneet eläinten oloista käytyä keskustelua ja uutta tutkimusta ymmärtävät, että laissa kokonaisuutena olisi parantamisen varaa", hän sanoo.
Hän pahoittelee sitä, että kokoomusministerit eivät ole halunneet tehdä mitään eläinten olojen parantamiseksi.
Naudat valikoituivat Sinnemäen viimeiseen lakialoitteeseen kirjailija Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan Toisten historia -hankkeen innoittamana. Hänen mukaansa myös sikatuotannossa on isoja ratkaistavia kysymyksiä, erityisesti emakkojen pitäminen porsitushäkeissä. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat Sinnemäen mukaan turkiseläimet, mutta niistä on tämän vaalikauden aikana käyty keskustelu ja kärsitty tappio.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ei näe tarvetta eläinsuojelulain suureen uudistukseen. Puheenjohtaja Juha Marttila sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa maanantaina, että parsinavettojen arvostelu loukkaa maatilojen emäntiä, jotka ovat tehneet elämäntyönsä parsinavetoissa elävien nautojen hyväksi.
MTK:n mielestä alan omien vastuullisuus- ja kestävyysohjelmien tulee antaa tuottajille mahdollisuus saada tuotteista korkeampi hinta. Siksi niistä ei pidä tehdä lakisääteistä minimitasoa.
Ministeriössä lakia valmistelevaa työryhmää vetävä kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio luopuisi parsinavetoista siirtymäajalla. Ryhmä on asiassa erimielinen. Käytännössä melkein kaikki Suomessa rakennettavat uudet navetat ovat jo pihattoja.
Päätös nautojen kohtelusta ja koko eläinsuojelulaista jää seuraavalle, näillä näkymin keskustavetoiselle hallitukselle.
"Eläinkysymykset ovat hirveän monille ihmisille tärkeitä. Minulla on tunne, että ne kiinnostavat enemmän kuin aikaisemmin. Toivoisin, että puolueet ottaisivat vakavasti kantaa näihin asioihin", eduskunnan jättävä Sinnemäki sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
