Satojen miljoonien erämaarata - Soklin rautatie nielisi rahaa kuin moottoritietyömaa

Halki kairan. Uusi, yli sadan kilometrin mittainen erämaarata silpoisi mahdollisesti myös Natura-alueita, vaikka tarkka ratalinjaus ei ole vielä selvillä. Kuvakaappaus alueen osayleiskaavaluonnoksen esitteestä.

10.12.2014 16.02

Sammeli Heikkinen

Soklin kaivoksen käyttöön tuleva rautatie olisi toteutuessaan Suomen suurimpia liikennetyömaita. Yli 400 miljoonan euron liikenneinvestointi tulisi käytännössä pelkästään 20–30 vuotta toimivan kaivoksen käyttöön.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti viime kuun lopulla ehdottaa Soklin kaivosoikeudet omistavalle norjalaiselle lannoitejätille Yaralle, että Suomi voisi maksaa osan kaivoksen liikenneyhteyksistä.

Soklin tarpeisiin pitäisi kunnostaa Kemijärven ja Sallan välinen ratayhteys ja rakentaa lisäksi yli sata kilometriä uutta rataa erämaahan Sallan ja Savukosken välille. Lisäksi Savukosken Martista Sokliin johtava maantie pitäisi kunnostaa.

Koko urakan kustannusarvio on noin 415 miljoonaa euroa, josta uusi rata nielaisee 260 miljoonaa ja vanhan radan kunnostaminen 120 miljoonaa. Maantien hinnaksi tulisi 35 miljoonaa.

”Joitakin puukuljetuksia voisi olla, pääsääntöisesti käyttäjä olisi kaivosyhtiö”, hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenneministeriöstä kertoo.

Liikenneviraston ylijohtajan Kari Ruohosen mukaan Kemijärven ja Sallan välinen rataosuus on ollut viime ajat vain satunnaisessa käytössä. Talvisin rataa ei pidetä edes auki.

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan ehdotus kaivosyhtiölle on salainen. Valtioneuvoston epämääräisessä tiedotteessa valtion sanotaan tarjoutuvan maksamaan alle puolet hankkeen 415 miljoonan euron kokonaisbudjetista.

Pörssiyhtiön käyttöön rakennettava rata olisi Suomen mittakaavassa hyvin suuri liikennehanke.

”Onhan se iso hanke. Isoimmat, kuten Pohjanmaan radan uusiminen tai Kehärata ovat toki yli 800 miljoonaa. Mutta suuret tiehankkeet ovat samaa luokkaa”, Ruohonen kertoo.

Ruohosen mukaan Soklin hankkeen hinnalla voisi rakentaa esimerkiksi noin 50 kilometriä moottoritietä. Liikenneministeriön Nyberg taas kertoo, että Soklin kustannusarvio on suurin piirtein yhtä suuri kuin ministeriön liikenneinvestointeihin budjetoitu rahasumma vuosittain.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan valtio saisi Soklin yhteyksiin upotetut sadat miljoonat takaisin veroina. Nybergin mukaan laskelmaan ei ole otettu mukaan työntekijöiden maksamia tuloveroja, vaan valtion pitäisi saada omansa pois muun muassa kaivosliikenteen polttoaineveroista ja kaivoksen energiaveroista.

Viime vuosina koko Suomen kaivosalan maksama energiavero on ollut 20 miljoonan euron kieppeillä per vuosi.

Jos Yaran kanssa päästään sopuun liikennerahoista, asia tulee vielä hallituksen pöydälle ja eduskunnan hyväksyttäväksi. Nybergin mukaan tavoitteena on lyödä asia lukkoon vielä tällä hallituskaudella.

kaivosteollisuus  sokli  yritystuki