Näin perustulo voisi toimia

27.11.2014 14.39

Annakaisa Suni

”Nykysysteemi perustuu siihen, että olet työntekijä, ja kun saat potkut, saat tukea. Maailma ei ole enää tällainen”, sanoo Vihreän sivistys- ja opintokeskus Vision opintojohtaja Ville Ylikahri.

Vihreät on ajanut perustuloa 1980-luvulta. Ylikahrin mukaan kaikille maksettava vastikkeeton tulo olisi vastaus muuttuneeseen työelämään, jossa yhä useammat ovat pätkätöissä, yrittäjinä tai freelancereina. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja helpottaisi työttömien työllistymistä.

Se ei myöskään leimaisi tai jaottelisi ihmisiä.

Perustulokokeilua ehdotetaan myös ajatushautomo Tänkin tuoreessa raportissa, jonka ovat rahoittaneet Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Työeläkevakuuttajat Tela.

Sen kirjoittaja, Tänkin tutkimusjohtaja Mikko Forss, uskoo perustulon nousevan tärkeäksi kysymykseksi kevään eduskuntavaaleissa.

Perustulokokeilua on nimittäin ehdottanut myös vahvassa gallupnosteessa olevan keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Vihreiden lisäksi vasemmistoliitto on esitellyt oman perustulomallinsa. Myös kokoomuksen piirissä löytyy kannatusta tietyn tyyppiselle perustulolle.

Perustuloa vastustaa tiukimmin sdp, joka puolustaa ansiosidonnaisia päivärahoja ja syyperusteista sosiaaliturvaa.

Vihreiden malli

Vihreät ehdottaa 560 euron vastikkeetonta perustuloa kuukaudessa. Summan saisivat kaikki täysi-ikäiset Suomessa asuvat Suomen kansalaiset lukuun ottamatta eläkeläisiä, joilla perustulon korvaa nykyinen 743 euron takuueläke.

Vision keskiviikkona julkaisemassa ehdotuksessa tulovero nousisi 41 prosenttiin alle 50 000 euron vuosituloista ja 49 prosenttiin yli 50 000 euron vuosituloista. Keski- ja suurituloisilta perustulo siis käytännössä verotettaisiin pois.

Perustulo rahoitettaisiin lisäksi nostamalla pääomaveroa ja kiinteistöveroa sekä lakkauttamalla ympäristölle haitalliset tuet.
Eduskunnan tietopalvelu on selvittänyt vihreiden mallin vaikutuksia mikrosimulaation avulla. Sen mukaan perustulomallin kokonaiskustannukset olisivat yhtä suuret kuin nykyjärjestelmässä.

Tietopalvelun laskelman perusteella perustulo tasaisi tuloeroja. Malli antaisi pienituloisimmille vähän lisää ja suurituloisimmille vähän vähemmän rahaa ja pitäisi keskituloisten tulot suunnilleen ennallaan.

Perustulon suurimpiin voittajiin kuuluvat laskelman mukaan vanhempiensa kanssa asuvat nuoret, tulottomat puolisot ja pelkkiä pääomatuloja saavat. Simulaation jälkeen mallin pääomaveroastetta on nostettu prosenttiyksiköllä ja tuloveroastetta laskettu prosenttiyksiköllä, jotta pelkillä pääomatuloilla elävät eivät saisi kohtuutonta hyötyä.

Vision Ylikahrin mukaan nuorimpien perustulon saajien kohdalla siihen voitaisiin liittää ehto opiskelusta tai työnteosta. Myös mallin sukupuolivaikutuksia täytyy selvittää, jotta se ei johtaisi kotiäitiyden yleistymiseen.

Malliin liittyy siis haasteita, mutta myös positiivisia vaikutuksia, joita on vaikea ennustaa.

”Olen varma, että monilla ryhmillä työnteko lisääntyisi. Perustulo pienentäisi myös yrittäjän riskiä uuden yrityksen perustamisessa. Näin syntyisi lisää työtä ja energiaa yhteiskuntaan, sanoo Ylikahri.

Eduskunnan tietopalvelu toteaa, että malli ei kannustaisi työttömiä työllistymään kaikkein pienimmillä tuloilla. Tämä johtuu siitä, että perustulomallin veroprosentti on nykyistä korkeampi. Ensi vuonna käyttöön otettavat asumistuen ja työmarkkinatuen suojaosa lisäävät työllistymisen kannustavuutta ja ovat jo mukana tietopalvelun laskelmissa.

Ylikahrin mukaan olisikin tärkeää ottaa käyttöön perusvähennys, jotta osa-aikatyön tekeminen olisi kannattavaa. Silloin kaikkein pienimmistä tuloista ei maksettaisi veroa käytännössä lainkaan.

Ajatuspaja Tänkin malli

Sitran ja Telan rahoittama selvitys perustulokokeilusta esiteltiin myös keskiviikkona.

Selvityksen kirjoittajat, ajatushautomo Tänkin Mikko Forss ja Ohto Kanninen ehdottavat, että perustuloa testattaisiin Suomessa kenttäkokeella. He eivät ota kantaa perustulon puolesta tai vastaan.

Forssin mukaan on selvää, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmää täytyy jollakin lailla uudistaa.

”Nyt on jumiuduttu väittelemään ennakkoluuloista. Tarkoituksemme on olla poliittisesti neutraaleja ja tuoda esiin ajatusta, että tällaisistakin asioista voidaan hankkia tutkimustietoa.”

Tänkin ehdotus kulkee nimellä negatiivinen tulovero, joka yhdistettynä kuukausitason verotukseen on kirjoittajien mukaan käytännössä sama asia kuin perustulo. Mallissa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat julkiselta sektorilta tuloista riippuvan tulonsiirron.

Ero vihreiden malliin on siis se, että perustuloa ei makseta jokaiselle, vaan ainoastaan niille, joiden tulot ovat tarpeeksi pieniä. Vihreiden mallissa perustulo tulee jokaisen tilille, mutta verotetaan pois keski- ja hyvätuloisilta.

Forss ja Kanninen toteavat, että järjestelmää on kritisoitu siitä, että se asettaa ihmiset selkeästi maksajiin ja hyötyjiin.
Kirjoittajat kokeilisivat esimerkiksi 400, 500, 600 ja 700 euron perustuloa. Veroasteita he eivät ole määritelleet, vaan toteavat, että pienempi perustulo yhdistettäisiin pienempään veroasteeseen ja suurempi suurempaan. Verotus muuttuisi vuosipohjaisesta kuukausipohjaiseksi.

Kokeeseen valittaisiin satunnaisesti vähintään 8 000 18–62-vuotiasta suomalaista, jotka ansaitsevat alle mediaanitulon. Tuloraja on asetettu siksi, että pienituloisilla kokeen vaikutukset ovat luultavasti suurimmat.

Malli olisi laskennallisesti kustannusneutraali ja kokeilu kestäisi vähintään kaksi vuotta.

Mikko Forssin mukaan osallistujat olisi parempi valita satunnaisesti koko Suomesta, kuin tehdä kokeiluja tietyllä alueella. Näin tulokset ovat helpommin yleistettävissä. Forss näkee esikuvana lääketieteellisen tutkimuksen, jossa tutkittavat henkilöt arvotaan kahteen ryhmään, joista toiselle annetaan lumelääkettä ja toiselle oikeaa lääkettä.

Kenttäkokeen haasteena on perustuslaki. Tänkin tutkijat tiedustelivat Suomen ylimmiltä lainvalvojilta, sallisiko perustuslaki kokeilun satunnaistamisen avulla. Oikeuskansleri ei vastannut yhteydenottoon lainkaan, ja eduskunnan oikeusasiamies sekä perustuslakivaliokunta ilmoittivat, etteivät ne anna ennakkokantoja.

Jostain vastaus olisi saatava, jotta sosiaaliturvan kehittämisessä päästään eteenpäin.

Tweet