Routa torakan hautaan ajaa

26.11.2014

Eno

Suomi on pääosin suojassa jättitorakoilta.

Nimimerkki ”Huolimaton turisti” kysyy: Etelänmailla elää melko isoja torakoita. Voivatko ne levitä Suomeen, vaikkapa huolimattoman turistin mukana? Olen ymmärtänyt että suomalaiset torakat kuten russakat ovat suhteellisen siedettävän kokoisia?

Eno vastaa: Ennen aikaan, kun ei ollut televisiota saati internetiä, viihde oli tiukemmassa. Isäukkokin kertoi viettäneensä lukuisia pitkiä talvi-iltoja arvuuttelemalla tipahtaako katossa taapertava russakka Hertta-tädin vai Esaias-vaarin puurokulhoon.
Enää ei ole kodeissa russakoita seurattavaksi. Keskuslämmityksen yleistyminen on muuttanut suomalaiskodit liian kuiviksi, etenkin talvisaikaan: torakka vaatii elääkseen kosteaa ja lämmintä ympäristöä.

Moni muukin ihmisen hyönteiskumppani on harvinaistunut. Esimerkiksi kotisirkka on kadonnut kokonaan. Suomen torakka-asujaimistoon kuuluu nyt puolisen tusinaa lajia, joista osa esiintyy meillä vain vierailijana. Kaksi torakkalajia, lapintorakka ja metsätorakka elävät luonnossa. Ne saattavat eksyä sisätiloihin, mutta eivät selviydy talven yli liian kuivassa sisäympäristössä.

Varsinaiset torakkatuholaiset ovat yleensä russakoita, joka on pieni ja vaalea torakkalaji. Niitä saattaa edelleenkin olla isoja määriä esimerkiksi suurtalouskeittiöissä, joissa on tarpeeksi lämmintä, kosteaa ja epäsiistiä – lattialta tulee löytyä tihulaiselle ruokaa.

Russakka-nimitys tulee venäjästä, jossa sana on alun perin viitannut preussilaisiin. Russakat levisivätkin Suomeen kaksisataa vuotta sitten Venäjältä, kun maamme liitettiin keisarikuntaan ja kauppareitit muuttuivat. Russakka syrjäytti aiemmin valtalajina olleen ruotsintorakan – huomaatteko muuten logiikan lajien nimeämisessä? – ja valta maassamme vaihtui siis myös hyönteismaailman tasolla.

Suurikokoiset torakat ovat yleensä amerikan- tai australiantorakoita. Ne voivat kasvaa useamman sentin pituisiksi ja ovat lisäksi tummanruskeina varsin näkyviä. Nämä eteläiset lajit tarvitsevat russakkaa enemmän lämpöä ja kosteutta. Yleensä ne eivät kykene juurtumaan maahamme. Noin sata vuotta sitten Helsingissä oli tapaus, jossa amerikantorakkaa oli epidemiaksi asti sokeritehtaassa, jossa lämpöä, kosteutta ja ruokaa riitti. Australiantorakkaa taas on toisinaan löytynyt esimerkiksi aasialaisista ravintoloista.

Turistin ei tarvitse huolestua. Jos yksittäinen iso torakka matkustaisi Suomeen laukussasi, ötökkä ei erittäin suurella varmuudella juurtuisi asuntoosi vaikka pääsisikin piiloutumaan. Ja jos se nyt sattuisikin pari viikkoa hiippailemaan nurkissasi, sen kun käännät katseesi takaisin ruutua kohti, niin et häiriinny.

Tweet