Hautala: ”Olen enemmän Naton kannalla kuin sitä vastaan”

21.11.2014 17.53

Annakaisa Suni

Vihreät poliitikot kävivät perusteellisen ja melko konkreettisen väittelyn Suomen mahdollisesta liittoutumisesta Muuttuva maailma ja turvallisuus -seminaarissa Helsingissä tänään perjantaina.

Vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala totesi, että Suomi ei voi asettua välitilaan Venäjän ja lännen välille. Hänen mukaansa vihreät on jo antanut liittoutumiselle pikkusormen.

"Olen tällä hetkellä enemmän Nato-jäsenyyden kannalla kuin sitä vastaan. En ole täysin ratkaissut kantaani, koska kyse on myös konkreettisista järjestelyistä."

Eduskuntavaaliehdokas Jarno Lappalaisen mielestä Suomessa pitäisi järjestää kansanäänestys Nato-jäsenyydestä puolentoista vuoden sisällä eduskuntavaaleista.

"Itse luultavasti kallistuisin kyllä-leiriin näillä tiedoilla."

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö totesi seisovansa puolueen linjan takana. Vihreiden poliittiseen tavoiteohjelmaan kirjattiin kesän puoluekokouksessa, että "Vihreät ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Olennaisesti muuttuneessa tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä tulee järjestää kansanäänestys."

Niinistö totesi kuitenkin, että EU toteuttaa turvallisuuspolitiikkaansa yhteistyössä Naton kanssa.

Hänen mukaansa Ruotsin Nato-linja on Suomelle avainkysymys. Ruotsin uusi vasemmistohallitus kirjasi syksyllä ohjelmaansa, että maa ei hae puolustusliiton jäsenyyttä.

Suomen hallitusohjelmassa taas todetaan, että Suomi ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä, mutta ei valmistele sen hakemista tämän hallituskauden aikana.

Kansanedustaja Anni Sinnemäki väljentäisi hallitusohjelman kirjausta. Sinnemäki totesi myös, että Baltian maiden kuuluminen Natoon on tuonut vakautta Suomen lähiympäristöön.

Kansanedustaja Pekka Haavisto sanoi hyväksyvänsä sekä Naton 5. artiklan, joka määrittää jäsenvaltioiden velvollisuuden puolustaa muita jäsenvaltioita, että sen hyödyt puolustusmateriaalin kannalta.

"Rautahan on aina tervetullutta – tässä vanha pasifisti puhuu", Haavisto nauratti seminaariyleisöä.

Hän sanoi kuitenkin, ettei ole aina samaa mieltä Naton tulkinnoista, ja sanoi pelkäävänsä tilanteita, joihin Suomi voisi joutua väärän analyysin vuoksi.

Ukrainan sota, Venäjän suurvaltaelkeet ja kiristynyt tilanne lännen ja Venäjän välillä loivat taustan keskustelulle.

Alustajana toiminut ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoi, että laajamittaista sotilaallista konfliktia ei ole näköpiirissä. Sen sijaan hän näki uhkakuvina Itämeren tilanteen huononemisen sekä hyökkäyksen toiseen EU-maahan.

"EU:n jäsenenä olemme velvollisia antamaan toiselle jäsenmaalle apua."

turvallisuus  nato