Kirjastojen puolella

19.11.2014

Olli-Poika Parviainen

Säästötalkoot valtionhallinnossa ja kunnissa ajavat lähipalveluita ahtaalle. Monessa kunnassa supistetaan palveluverkkoa ja pyritään seinistä eroon.

Usein vanhoja rakenteita kannattaakin kyseenalaistaa. Jokaisen palvelun ei tarvitse sijaita lähellä. Kirjastoista kannattaa kuitenkin pitää kiinni. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa on jäljellä myös lähikirjastoja, mutta ne ovat käymässä uhanalaisiksi.

Jos kirjastoja tarkastellaan pelkästään lainauslukujen valossa, pärjäävät suuret keskitetyt yksiköt tietenkin paremmin. Lähikirjastojen asemaa vertailussa heikentävät pienemmän koon tuomien rajoitteiden lisäksi esimerkiksi huonot aukioloajat.

Tampereella kaupungin säästöohjelma kohdistui myös kirjastoverkkoon, mutta vihreiden johdolla saimme syksyn budjettiväännöissä kaikki kirjastot ainakin tältä erää säilytettyä.

Jos ja kun kaupunkirakenne muuttuu ja alueelliset asukasmäärät vaihtelevat, voi esimerkiksi kahden lähikirjaston yhdistäminen yhdeksi aidosti monipuolisemmaksi yksiköksi olla paikallaan. Yksipuolinen palveluverkon supistaminen on kuitenkin usein peruuttamatonta.

Jotta kirjastoja voidaan kunnissa turvata ja kehittää, on niitä tarkasteltava yli hallintorajojen. Kirjasto voi olla ja on nykypäivänä paljon muutakin kuin lainaamo. Perustehtäväänsä unohtamatta kirjasto voi tarjota koko ajan harvinaisemmaksi käyvää kaikille avointa julkista sisätilaa ja edistää esimerkiksi lähidemokratiaa ja yhteisöllisyyttä alueellaan.

Kasvava määrä ihmisiä työskentelee freelance-töissä tai muissa vähemmän perinteisissä tehtävissä. Monille heistä kirjasto on erinomainen paikka työskennellä. Kohtaamispaikkana kirjasto voi yksinäisyyden vaivaamassa yhteiskunnassa palvella myös heitä, jotka kohtaamisia kaipaavat.

Ja sitten on se sivistys. Lukutottumusten murroksessa ja infoähkyn keskellä medialukutaidon ja tietoyhteiskuntavalmiuksien merkitys korostuu. Kirjasto on oivallinen paikka tukea myös niitä. Erityisen hyvin tätä tehtävää edistävät koulujen yhteydessä olevat lähikirjastot.

Kirjasto voi olla oman alueensa sydän. Tämä ei onnistu pelkillä kunnan päätöksillä vaan edellyttää myös asukkailta innostusta ja luovuutta. Kunnalta asukkaiden mukaan ottaminen lähikirjastojen toiminnan kehittämiseen puolestaan edellyttää joustavuutta ja aitoa halua keskusteluun. Tätä keskustelua olemme nyt herätelleet Tampereella.

Seinät eivät ole itseisarvo, mutta lähikirjastojen lakkauttaminen on usein lyhytnäköistä ja saavutettaviin säästöihin nähden kallista. Turvataan järjen valoa turvaamalla kirjastoja.

Tweet