Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Säilytystila. Dickson Egenti pelasi maanantaina jalkapallopeliä Metsälän säilöönottokeskuksessa.
Turvapaikanhakijoiden säilöönottotilastot vuotavat
4.4.2008 0.00
Turvapaikanhakijoiden säilöönottojen tilastoinnissa on Suomessa pahoja puutteita. Voi olla mahdotonta saada tietää, mikä viranomainen säilöönottopäätöksen on tehnyt.
Poliisilta ja rajavartiolaitokselta saatujen tietojen mukaan poliisi otti kiinni 140 ja rajavartiolaitos 25 henkilöä turvapaikkatutkintaa varten koko maassa viime vuonna. Luvut eivät sovi yhteen Suomen ainoan säilöönottokeskuksen asukaslukujen kanssa. Helsingin Metsälän säilöönottoyksikön johtajan Pekka Nuutisen mukaan Metsälässä oli viime vuonna 502 asukasta, joista 90 prosenttia, eli noin 450 henkilöä, oli turvapaikanhakijoita. Osa heistä haki turvapaikkaa vasta säilöönoton jälkeen, joten he eivät näy poliisin tai rajan tilastoissa.
Tilastojen perusteella maassa näyttää olevan lukuisia turvapaikanhakijoita, joista ei tiedetä, kuka kiinniottopäätöksen on tehnyt.
Maahanmuuttajia auttavassa Pakolaisneuvonnassa ihmetellään poliisin ja rajan antamia tilastoja.
”Tiedot ovat puutteellisia, sillä nämä luvut näyttävät liian pieniltä verrattuna säilöönottokeskuksen asukaslukuihin. On myös muistettava, että osaa säilöönotetuista ei missään vaiheessa sijoiteta Metsälään””, lakimies Marjaana Laine sanoo.
Ulkomaalaislain mukaan poliisi ja rajavartiolaitos voivat ottaa Suomesta turvapaikkaa hakevan ihmisen säilöön, esimerkiksi jos hänen henkilöllisyytensä tai matkareittinsä ovat epäselviä tai hänen epäillään suunnittelevan piileskelyä viranomaiselta. Säilöönoton edellytysten olemassaolon ja sen jatkon ratkaisee käräjäoikeus aina kahden viikon välein.
Yhdentoista henkilön nälkälakko Metsälässä nosti ulkomaalaisten säilöönoton otsikoihin viime viikolla. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on ollut laskussa 2000-luvulla, säilöönotot ovat yleistyneet ja säilöönottoajat pidentyneet.
Järjestöjen mukaan säilöönoton todellisesta laajuudesta on ollut vaikea saada tietoa, sillä Metsälä ei ole ainoa paikka, jossa turvapaikanhakijoita säilytetään. Lain mukaan turvapaikanhakijan voi sijoittaa myös poliisivankilaan tai rajavartiolaitoksen pidätystiloihin, jos säilöönottokeskus on täynnä.
Metsälässä on jatkuvasti myös lapsia. Viime vuonna heitä oli 15, joista neljä ilman huoltajaa.
”Pienet lapset ovat siellä samoissa tiloissa vaikka vakavista rikoksista käännytettävien kanssa ja elävät niiden mukaan”, Pakolaisneuvonnan vanhempi lakimies Kirsi Hytinantti sanoo.
Hytinantin mielestä säilöönottojen lisääntyminen ja pidentyminen johtuu enemmän lain tulkinnasta kuin itse laista.
”Ongelma on, että asiantuntemus ja ymmärrys esimerkiksi lapsen edusta vaihtelevat eri poliisiasemilla ja raja-asemilla, eivätkä käräjäoikeudet juuri puutu säilöönoton jatkamisen edellytyksiin”, Hytinantti sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
