Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Ole Walter Jacobsen / Yara
Voimaa. Yara on maailman viidenneksi suurin lannoitetuottaja.
Yaralla on muutama vuosi aikaa toimia Soklissa
4.9.2014 10.20
Norjalaisen pörssiyhtiön pitäisi saada Suomen valtiolta parisataa miljoonaa radan rakentamiseen liki asumattomille Itä-Lapin selkosille, vaatii liikenneministeri Paula Risikko (kok). Risikko – kuten moni muu poliitikko – ilmeisesti pelkää, ettei lannoitejätti Yara muuten avaa kaivosta Soklin fosfaattiesiintymällä ja ihmiset jäävät vaille työpaikkoja.
Budjettiriihessä Yara ei saanut rahaa, mutta julkisuudessa on väläytelty mahdollisuutta osallistua ratayhteyden rahoittamiseen lisäbudjetin kautta.
Jos asiaa katsotaan paria vuotta pidemmällä aikavälillä, Soklin perustaminen vaikuttaa melkein varmalta, antoipa Suomi siihen rahaa tai ei. Yara voi menettää oikeudet esiintymään, jo ei ryhdy perustamaan kaivosta lähivuosina.
Soklin kaivospiiri on perustettu jo 1960-luvulla. Kemira ja myöhemmin siitä irrotettu Kemira Growhow pitivät esiintymän oikeuksia hallussaan aina vuoteen 2007, jolloin Growhow – ja sen mukana Soklin oikeudet ja Siilinjärven kaivos – myytiin Yaralle. Suomen valtio myi osuutensa noin 200 miljoonalla eurolla. Siis samalla summalla, jota nyt ehdotetaan annettavaksi Soklin radan rakentamiseen.
Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi Geologian tutkimuskeskuksesta GTK:sta sanoo, ettei Kemiralla ollut kiirettä Soklin kaivoshankkeen kanssa. Kemiralle riitti Siilinjärven kaivoksen fosfaatin tuotanto.
Yara taas on maailman viidenneksi suurin lannoitetuottaja, joka myy lannoitteita 150 maahan. Sen liikevaihto pyörii 10 miljardissa eurossa. Fosfori on sen tuotteiden pääraaka-aine typen ja kaliumin lisäksi.
”Yaran ainoa oma fosforilähde on Siilinjärven kaivos. Soklin esiintymästä riittäisi fosforia kymmeniksi vuosiksi, mahdollisesti jopa pidempään”, Nurmi sanoo.
Fosforilannoitteet ovat maailman maataloudelle elintärkeitä. Niin sanottu vihreä vallankumous 1960–80-luvuilla kolminkertaisti viljelymaan tuottavuuden maailmassa. Se perustui pitkälti fosforilannoitteisiin.
Fosforivarannot ovat rajalliset. Jotkut tutkijat ennustavat, että tuotantomäärät alkavat pudota jo vuoden 2030 jälkeen. Lähivuosikymmeninä fosforin hinta nousee melko varmasti.
Yaran on päätettävä, haluaako se pitää kiinni Soklin fosfaatista. Viime vuonna laaditun tarkastetun kaivosluvan mukaan norjalaisyhtiön tulee aloittaa kaivoksen perustaminen viiden vuoden kuluessa. Nyt aikaa on neljä vuotta, korkeintaan kuusi, jos mukaan lasketaan mahdollinen parin vuoden lykkäys. Jos Yara ei toimi, se voi menettää oikeudet esiintymään.
Osa paikallisista vastustaa Soklin kaivosta, kuten myös monet ympäristöaktiivit ja -järjestöt. Kaivos perustettaisiin itälappilaiseen erämaahan, Kemihaaran erämaan ja Värriön luonnonpuiston väliin, Nuorttijoen latvavesille. Jätevesipäästöjen pelätään pilaavan Venäjälle laskevan arvokkaan taimen- ja harjusjoen.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
