Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Teijo vihertää. Ilmastolain, Metso-ohjelman jatkon ja Saimaan suojelualueen lisäksi hallitus hyväksyi tänään Teijon uudeksi kansallispuistoksi.
Hallitus vietti ympäristöpäivää vihreissä tunnelmissa: ”Hyvin menee!”
5.6.2014 15.04
Hallitus hyväksyi torstaisessa yleisistunnossaan useita vihreille tärkeitä esityksiä.
Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma Metsoa jatketaan vuoteen 2025 tavoitellen yksityisten metsien suojelua 96 000 hehtaarin edestä, Saimaalle perustetaan 13 000 hehtaarin suojelualue erityisesti saimaannorpan turvaamiseksi ja Teijoon perustetaan 3 370 hehtaarin kansallispuisto.
Ehkä odotetuin oli kuitenkin hallitusohjelmaankin kirjatun ilmastolain hyväksyminen. Lain on määrä tuoda jatkuvuutta ilmastopolitiikkaan.
”Hyvin menee, mutta menkööt”, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) sanoi neljästä osuvasti maailman ympäristöpäivään ajoittuneesta päätöksestä.
Jo aiemmin sovittu 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050 kirjataan nyt ensimmäisen kerran lakiin. Lisäksi tulevat hallitukset velvoitetaan raportoimaan ilmastopolitiikastaan eduskunnalle kertomuksin ja selonteoin. Päästövähennystoimien lisäksi hallituksien tulee vähintään kymmenen vuoden välein tehdä suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Ilmastolaki vahvistaa myös tieteellisen ilmastopaneelin aseman ilmastopolitiikan tukijana.
Laki ei tuo suoraan uusia kustannuksia tai velvoitteita yrityksille tai muille yksityisille toimijoille vaan tällaisista päättää kukin hallitus erikseen. Valtionhallinnon toimintaa sen sijaan ohjataan vähäpäästöisempään suuntaan.
”Julkinen sektori voi olla tehokas uuden teknologian käyttöönotossa”, Niinistö pohti.
Niinistön mukaan cleantech-ala on suhtautunut innostuneesti ilmastolain mahdollisuuksiin.
Ilmastolakia vuodesta 2008 ajaneen Polttava kysymys -kampanjan Hanna Hakko kommentoi esitystä tuoreeltaan. Hänen mukaansa on hyvä, että pitkän aikavälin tavoite on kirjattu lakiin, vaikka nykytieteen mukaan tavoitteen pitäisikin olla 95 eikä 80 prosenttia.
”Lisäksi olisimme toivoneet vähän vahvempaa ohjausta välitavoitteisiin, eli siihen, miten vuoden 2050 tavoitteeseen päädytään", Hakko sanoi.
Sen sijaan muun muassa elinkeinoelämää edustava EK ja maatalouden asiaa ajava MTK kommentoivat heti julkistuksen jälkeen, että ilmastopolitiikan pääpainon tulisi olla kansainvälisissä neuvotteluissa eikä kansallisessa lainsäädännössä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
