Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mistä moinen? Porovahingot ovat lisääntyneet hurjasti 2011-2013. Tämän vuoden vahingot jäänevät huomattavasti pienemmiksi. Vuoden 2014 arvio perustuu siihen, että alkuvuonna porovahinkoilmoituksia on tullut noin 1 300. Jos vahinkojen jakauma on suurin piirtein sama tänä vuonna kuin viime vuonna, tämän vuoden kokonaisvahingot nousisivat noin 1 500 - 1 600 poroon.
Ahmakannan kasvu ei selitä vahinkopiikkiä - Miksi porot kuolivat?
15.5.2014 14.03
Lapin ahmakanta on kasvanut viime vuosina vain vähän. Samaan aikaan ahman tekemiksi ilmoitetut porovahingot ovat kolminkertaistuneet kolmessa vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan kannanmuutos ei selitä porokuolemien kasvua.
Siitä huolimatta maa- ja metsätalousministeriössä on pidetty yhtenä vaihtoehtona äärimmäisen uhanalaisen eläimen metsästystä poikkeusluvalla.
Suomessa on nyt arviolta 200–220 ahmaa, joista noin puolet elää poronhoitoalueella.
Juuri nämä ahmat aiheuttavat taloudellisia vahinkoja. Ahman hoitosuunnitelmaluonnoksessa poronhoitoalueen ulkopuolisia vahinkoja kuvataan ”häviävän pieniksi”.
Viime vuonna ahman tappamiksi ilmoitettiin noin 3 600 poroa, mikä on yli kaksi kolmannesta kaikista porovahingoista.
Paliskunnat hakevat valtiolta kahdeksan ja puolen miljoonan euron edestä vahingonkorvauksia, mikä on miltei kaksinkertaisesti vuoteen 2011 verrattuna. Melkein koko nousu tulee ilmoitettujen ahmavahinkojen kasvusta.
”Kanta on kasvanut hitaasti jo pitkän aikaa. Vahinkojen nopea kasvu ei selity sillä”, Metsähallituksen petolaskennoista Lapissa vastaava ylitarkastaja Tuomo Ollila sanoo.
Metsähallituksessa Ahma Life -hanketta valmisteleva suojelubiologi Anni Koskela arvioi, että porokuolemien kasvussa voi olla kyse monen tekijän yhteisvaikutuksesta.
”Esimerkiksi luonnonolot ja muiden saaliseläinten määrä vaikuttavat. Tänä keväänä ahmavahinkoja on ollut huomattavasti vähemmän kuin parina aiempana vuotena. Jos ne johtuisivat kannankasvusta, nyt olisi pitänyt tulla taas uusi ennätysvuosi.”
Tänä keväänä on ilmoitettu noin 1 300 ahmavahingosta, kun viime vuonna samaan aikaan ilmoituksia oli jo liki 3 000.
Aikuisesta porosta saa korvausta noin 500–2 000 euroa, riippuen muun muassa sukupuolesta ja siitä, onko paliskunta määritetty poikkeukselliseksi petovahinkoalueeksi.
Yli kolmannes koko viime vuoden poromenetyksistä ahmalle ilmoitettiin Käsivarren paliskunnasta ja sen kaakkoisnaapurista Näkkälästä Suomen kainalon tienoilta.
Ollila arvioi, että Käsivarren alueella liikkuu kaikkiaan parikymmentä ahmaa, jotka elävät Suomen, Ruotsin ja Norjan aluella.
Näin yksi ahma olisi aiheuttanut laskennallisesti viime vuonna jopa 60–70 poron kuoleman. Kuitenkin viime vuoden lopulla julkaistun suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin mukaan yksi ahma tappaa Käsivarteen vertautuvissa oloissa keskimäärin 20 poroa vuodessa.
Ahman hoitosuunnitelmaa ministeriössä valmisteleva neuvotteleva virkamies Sami Niemi viittaa arviointiin vastatessaan kysymykseen siitä, mistä porovahinkojen raju kasvu johtuu.
Arvioinnissa tarjotaan kolme selitystä: ahmojen määrän väärä arviointi, petojen häirintä kesken ruokailun tai se, että ahman piikkiin menee porovahinkoja, jotka eivät ole ahman aiheuttamia.
Käytännössä ahman piikkiin voisi mennä Ylä-Lapissa nälkään tai tauteihin kuolleita poroja, joiden raatoja ahma on sitten hyödyntänyt.
Nälkiintyneiden tai sairastuneiden porojen määrästä ei ole Suomessa tietoa.
”Siitä ei ole tilastointia. Porojen kuolinsyiden selvittäminen on liittynyt aina tutkimushankkeisiin ja viimeisestä on jo vuosia”, Sami Niemi kertoo.
Käsivarren kahdessa paliskunnassa on yli kymmenesosa maan poroista, yli 20 000 eloporoa ja alueen jäkälälaitumien kunto on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Lisää tietoa petovahingoista ja porokuolemista on tulossa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käynnisti keväällä hankkeen, jossa selvitetään petovahinkojen laajuutta sekä myös porokarjan kuntoa. Lisäksi RKTL selvittää porojen kuolinsyitä toisessa hankkeessa.
Niemen mukaan ahman hoitosuunnitelma on käsittelyssä ministerin esikunnassa, eikä hän halua sitä tällä hetkellä kommentoida. Hän kirjoitti kuun vaihteessa Sarvi-blogissa, että tämän kevään vahinkolukujen perusteella paine ahman metsästykselle on arvioitua pienempi. Ahmojen siirtäminen saattaisi siis olla vahvempi vaihtoehto.
Anni Koskelan mukaan paikallisten ihmisten mielipiteitä ahmojen siirtoon selvitellään tänä vuonna kolmessa tapahtumassa. Ahmoja on siirretty Suomessa poronhoitoalueelta etelään 1980–90-luvuilla. Näistä siirtoahmoista on luultavasti saanut alkunsa Suomenselän noin 30–40 ahman kanta.
Kuvatekstiä täydennetty kello 14.25.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
