Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Aurinkovoimaa Pöljän mitalla

Juha Peurala

Eno-kuvitus.
Säästäväisen sähköt. 1. Rakenna itsellesi styroksista ”aurinkokennot”. 2. Kehu saamiasi säästöjä naapureille. 3. Kennot yleistyvät, kulutus laskee, kilpailu pahenee ja saat omatkin sähkösi halvemmalla.ö!Juha Peurala

Säästäväisen sähköt. 1. Rakenna itsellesi styroksista ”aurinkokennot”. 2. Kehu saamiasi säästöjä naapureille. 3. Kennot yleistyvät, kulutus laskee, kilpailu pahenee ja saat omatkin sähkösi halvemmalla.ö!

12.5.2014

Eno

Valosta riittää voimaa Savossakin.

Nimimerkki ”Epätietoinen Pöljältä” kysyy: Onko järkeä hankkia aurinkopaneeli Pöljälle? Montako kilowattituntia sähköä tuottaa katolle asennettu 10 neliömetrin aurinkopaneeli Pöljän korkeudella vuodessa, paljonko sellaisen paneelin hankkiminen maksaa ja kauanko paneeli kestää käytössä?

Eno vastaa: Pitäjämme armoitettua keksijää, Kilowatti-Taunoa alettiin pitää kokolailla lopullisesti seonneena, kun hän alkoi suunnitella aurinkovoimalla toimivia lamppujaan. Keksintö kyllä toimi, mutta Taunokin myönsi, että lamppuun olisi kannattanut lisätä akku, jotta se olisi auttanut iltapimeälläkin.

Mutta sitten sinun projektiisi!

Aurinkopaneelialalla on nyrkkisääntö, että nimellisteholtaan yhden kilowatin paneelijärjestelmä vaatii noin 6–8 neliömetrin pinta-alan. Normaalioloissa yhden kilowatin tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Keski-Suomessa arviolta 750–950 kWh vuodessa. Tällöin 10 neliön paneelisi voisivat olla teholtaan noin 1,25–1,7 kW ja ne tuottaisivat vuodessa noin 950–1600 kWh. Sillä laittaisit jo ruokasi ja pesisit pyykkisi.

Aurinkosähköjärjestelmän tuottoon vaikuttavat säteilyn määrän ja aurinkopaneelien hyötysuhteen lisäksi lämpötila, suuntaus- ja kallistuskulma ja puhtaanapito. Merkitystä on myös järjestelmän muiden osien – kuten akkujen – hyötysuhteella. Ja sillä, heittääkö pihapuusi varjon paneeleille vai ei.

Suomessa aurinkopaneelit suunnataan mahdollisuuksien mukaan etelään. Niin saadaan suurin vuosituotto. Kohtuulliset, noin 15 asteen poikkeamat suuntaan tai toiseen eivät rasita tuottoa paljoakaan. Sen sijaan itään tai länteen suuntaaminen pienentää vuosituotantoa jo merkittävästi – turha siis syyttää paneelia, jos suuntaus on vino. Tosin jos tiedät, että käytät sähköä aina eniten joko aamu- tai iltapäivän aikaan, voi olla järkevää suunnata paneelit joko lähes itään tai länteen. Mutta älä sitten muuta tapojasi!

Aurinkopaneelien tehokkain kallistuskulma on noin 35–45 astetta. Vuosituotanto pienenee hitaasti, jos optimikulmasta poiketaan: Kallistuskulmat 30° ja 60° tuottavat vielä miltei yhtä paljon sähköä vuodessa kuin optimikulma. Nyrkkisäännön mukaan 15 asteen poikkeama optimikulmasta vähentää vuosituotantoa noin 5 prosenttia.

Aurinkopaneelien tekninen elinikä voi ylittää 30 vuotta, ja niille on saatavilla jopa 25 vuoden tehontuottotakuu. Muiden laitteiston komponenttien ikä on tavallisesti noin puolet paneelien eliniästä.

Kymmenen neliön aurinkopaneelistosi hinta liikkuisi suunnilleen haarukassa 2250–6800 euroa. Kannattaa pyytää tarjouksia usealta toimittajalta. Mutta älä kysy Kilowatti-Taunolta, sen aurinkolamput eivät edelleenkään toimi pimeällä.

Kysy mitä vain, Eno tietää vastauksen!





Viite