Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
2.5.2014 11.20
Europarlamentin demariryhmä on suhteellisen yhtenäinen toimija varsinkin isoksi ryhmäksi.
Ainakin yhdessä asiassa suomalainen sdp kuitenkin erottuu sosialistiryhmän valtavirrasta: eurokriisin hoidossa ja EU:n talouspolitiikan tiivistämisessä Suomen sdp on puheenjohtaja Jutta Urpilaisen puheissa selvästi EU-kriittisempi kuin eurooppalaiset sisarpuolueensa.
Suomen demarit ovat, osin perussuomalaisten paineen vuoksi, suhtautuneet EU:n taloudellisen yhteisvastuun laajentamiseen selvästi varautuneemmin kuin esimerkiksi Saksassa demarit tai Ranskassa sosialistit, jotka ovat vasemmistolaisessa hengessä korostaneet solidaarisuutta kriisimaita kohtaan ja kannattaneet muun muassa eurobondeja eli euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjoja.
”Suomen kohdalla lienee kysymys ennen kaikkea siitä, että sdp meni tekemään vaalilupauksen, että suomalaisten veronmaksajien rahoja ei ilman vakuuksia anneta. Urpilaisen melkein koko valtionvarainministerin ura on profiloitunut tämän euroalueen tiukan linjan ympärille”, valtio-opin professori Tapio Raunio arvioi.
Toinen jakolinja europarlamentin demariryhmässä kulkee sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa, jossa Etelä-Euroopan demarit haluaisivat EU:lle isompaa roolia ja näin parannuksia omien maidensa tilanteeseen. Pohjois-Euroopan ja Saksan demarit taas jarruttelevat sosiaalipolitiikan harmonisointia.
Suomalaisten demarimeppien uskollisuusprosentti omalle europarlamenttiryhmälleen on ollut äänestyksissä korkea: Liisa Jaakonsaarella 95 prosenttia ja Mitro Revolla 96 prosenttia. Toisaalta parlamentti ei ole vielä juurikaan ottanut kantaa euroalueen talouden yhteisvastuukysymyksiin.
Tweet