Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
2.5.2014 11.20
Jos äänestää maaseudun ja perinteisten arvojen puolesta puhuvaa keskustapuoluetta eurovaaleissa, tukee varmaan EU:n nykyisten maataloustukien säilymistä ja suomalaisten pienviljelijäin asiaa?
Väärin. Keskustan liberaaliryhmä Alde kannattaa eurooppalaisten markkinoiden vapauttamista vapaalle kilpailulle ja maataloustukien keventämistä sekä on laskettavissa arvopohjaltaan parlamentin vapaamielisempään puoliskoon.
Jos äänestää kilpailukykyisen näköistä, modernin liberaalia kokoomuslaista, ei liene vaaraa, että ääni lipsahtaisi pönkittämään abortteja ja seksuaalikasvatusta kavahtavaa konservatiiviryhmää europarlamentissa?
Väärin taas. Kokoomuksen konservatiiviryhmä EPP vastusti viime lokakuussa turvallisen abortin määrittelemistä perusoikeudeksi, joskin kokoomuksen silloiset mepit kyllä äänestivät aborttioikeuden puolesta.
EPP näytti karvansa myös viime joulukuussa, kun parlamentti torppasi pitkälti oikeistolaiskonservatiivien äänillä naisten lisääntymis- ja seksuaaliterveysoikeuksia korostaneen päätöslauselman. Kokoomuslaisista vain Sirpa Pietikäinen vastusti mietinnön torppaamista, Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa puolestaan kannattivat mietinnön hylkäämistä. Äänestystulos sai vihreiden europarlamentaarikon Satu Hassin kirjoittamaan Vihreän Langan kolumnissaan ”pillupoliisioikeistosta”.
Millaisia europarlamenttiryhmiä suomalainen äänestäjä oikeastaan tulee tukeneeksi äänestäessään suomalaispuolueita eurovaaleissa?
Vihreä Lanka etsi eri lähteistä suurimpien suomalaispuolueiden ja niiden europarlamenttiryhmien poliittisia eroja. Kävi ilmi, että monien suomalaispuolueiden tekemä ja varsinkin juhlapuheissa esittämä politiikka eroaa selvästi politiikasta, jota niiden europarlamenttiryhmät ajavat.
Eroilla on väliä, sillä europarlamentissa ryhmät ratkaisevat, ja ryhmänsä näkemysten suhteen vastavirtaan uivan mepin vaikutusmahdollisuudet ovat vähissä.
Rehellisyyden ja suomalaisäänestäjien kuluttajansuojan vuoksi europarlamenttiryhmien linjoista pitäisi Suomessakin puhua enemmän. Sen sijaan kotimainen keskustelu eurovaalien alla on perinteisesti pyörinyt kansallisten kysymysten ympärillä – eurovaaleja kun on pidetty sekä ehdokkaille että puolueille eräänlaisena harjoituskierroksena eduskuntavaaleja varten.
Valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta sanoo, että suomalaisäänestäjät tuntevat keskimäärin suomalaispuolueiden linjaukset.
Eurooppalaisten puolueiden kohdalla tilanne on toinen.
”Tietämys europuolueiden tavoitteista on ymmärrettävästi erittäin vaatimatonta”, Raunio arvioi.
eurovaalit 
Tweet