Ylistetty biotuotetehdas jauhaa aluksi sellua Kiinaan

30.4.2014 12.13

Sammeli Heikkinen

Metsä Groupin Äänekoskelle kaavailema jättisellutehdas olisi firman mukaan aivan uudenlainen biotuotetehdas.

Aluksi tehdas olisi kuitenkin riippuvainen sellun viennistä. Siten tehtaan perustaminen, kannattavuus ja lopulta myös uusien sellutuotteiden kehittäminen riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon Kiinassa luetaan paperilehtiä ja paketoidaan tavaroita.

Suomalaista paperiteollisuutta on ajettu alas viime vuodet, mutta sellun vienti kannattaa.

”Havusellua tarvitaan paino- ja pakkauspaperiin. Kysyntä on noussut etenkin Kiinassa, minkä vuoksi hinta on ollut viime vuosina hyvä”, metsäalan ennakoinnin professori Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista ja Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn Metsä Groupin sellutehdasprojektista vastaavasta Metsä Fibre -tytäryhtiöstä vahvistaa, että tehtaan suunnittelu käynnistettiin juuri havusellun kysynnän kasvun vuoksi.

Metsäjätti on mainostanut hanketta monenmoista biotuotetta valmistavana monituotetehtaana.

Von Weymarnin mukaan yhtiön sellutehtaat tuottavat jo nykyään sellun lisäksi mäntyöljyä ja tärpättiä sekä bioenergiaa. Äänekosken uuden tehtaan pitäisi tuottaa biotuotteita huomattavasti laajempi valikoima.
Toistaiseksi on kuitenkin auki, millaista biotuotantoa sellutehtaan kylkeen tulisi ja kuka biotuotteita tekisi, metsäyhtiö itse vaiko kumppanuusyritykset.

Tehdas olisikin alkuvuosina nimenomaan sellutehdas, jonka tuloista valtaosa tulisi paperisellun myymisestä ulkomaille. Tämä tekee koko hankkeen varsin riippuvaiseksi havusellun maailmanmarkkinahinnasta.

”Alkuvuodet, vähintään viisi vuotta, sellunmyynnin on tuotava kassavirtaa, vaikka hinta olisi nykyistä alhaisempi”, Hetemäki sanoo.

Hetemäen mukaan havusellun kysyntä on laskenut Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa, sillä painopaperin tarve on vähentynyt. Aasian kasvavissa talouksissa painopaperin kysyntä on kasvanut, mutta kasvu on hidastunut viime vuosina.

”Kiinassakin painopaperin kysyntä kääntyy laskuun, mutta milloin, sitä on vaikea sanoa. Pakkauspaperissa ei ole vastaavaa laskua näkyvissä. Mutta kysymysmerkki on, tuleeko paperisellun suhteen ylikapasiteettitilanne”, Hetemäki kertoo.

Hänen mukaansa on selvää, että uuden sellutehtaan toiminta ei voi pitkän päälle nojata paperiselluun. Hetemäki ei siis usko, että Äänekoskelle ollaan rakentamassa jättimäistä ”perinteistä” sellutehdasta biotuotetehtaan kaavussa.

”Yrityskin haluaa puuraaka-aineesta mahdollisimman hyvän hinnan. Alkutilanteessa se lepää havusellun varassa, mutta sillä on varmaan tarkoitus rahoittaa muun tuotannon kehitystä.”

Sinänsä sellu sopii raaka-aineena melkein minkä tahansa valmistukseen. Eri asia on, missä sen käyttö on taloudellisesti kannattavaa ja millainen jalostus on Suomessa järkevää.

Paperisellusta muuhun tuotantoon on Suomessa siirtynyt esimerkiksi Joensuussa sijaitseva Enocell, joka tuottaa liukosellua tekstiiliteollisuudelle viskoosikuituja varten.

Toistaiseksi Äänekosken sellutehtaan ympäristövaikutukset ovat epäselvät. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi on vasta käynnistynyt. Varmaa on kuitenkin se, että toteutuessaan tehdashanke johtaa suomalaisen kuitupuun kysynnän lisääntymiseen.

Äänekosken tehdas ahmisi etupäässä havupuuta, sillä koivusellun markkinat ovat heikommat.

Sellua laitos tuottaisi 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, liki kolminkertaisesti Äänekosken nykyisen tehtaan tuotannon verran. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen metsiä jouduttaisiin hakkaamaan noin neljä miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän vuodessa.

Vuosittain Suomessa hakataan yli 50 miljoonaa kuutiota metsää. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan kuitupuun hakkuita voisi lisätä kestävästi yli kymmenellä miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Itse tehtaan päästöjen Metsä Group lupailee alittavan nykyisen tehtaan ympäristöluvan rajat. Yhtiön mukaan tehtaan jäähdytysveden käyttö tulee kuitenkin lisääntymään. Tämän vuoksi myös uuden tehtaan lämpökuormitus Kuhnamo-järveen olisi selvästi nykyistä suurempi.

Lupakäsittelyssä Äänekosken tehdas pääsee tavallaan ohituskaistalle, sillä ympäristöministeriö on perustanut luvitusta varten pilottihankkeen. Sen tavoitteena on jouheva lupakäsittely, jonka parhaat palat poimitaan yleiseen käyttöön.

Tweet