Joern Spiegelberg

Kansalaisten ääni ei kuulu Saksan energiakäänteessä

24.4.2014 12.11

Minna Suihkonen

Hajautetun energiatuotannon rakentaminen on saanut monet kuntalaiset pettymään omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Saksassa, missä on samaan aikaan syntynyt monia paikallisia liikkeitä vastustamaan tuulivoimaloiden ja voimalinjojen rakentamista.

Toisaalta Saksan energiakäänne (Energiewende) on tuonut uutta potkua kansantalouteen.

Näin kertoo Sitran tuore Tasa-arvoinen energiakäänne?  -keskustelupaperi, joka tarkastelee Saksan energiakäänteen sosiaalisia vaikutuksia.

Vastarinnan seurauksena saksalaisten osallistumismahdollisuuksia on lisätty, mutta kuntalaisten kuuleminen on usein aloitettu vasta, kun suunnitelmat ja lupamenettelyt ovat olleet jo pitkällä.

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energiantuotannon varaan. Saksan tavoite on kattaa vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia sähkönkulutuksestaan uusiutuvalla energiantuotannolla.

Samalla ydinvoima ajetaan alas. Viimeinen ydinvoimala suljetaan 2022.

Energiakäänteen kansantaloudelliset vaikutukset ovat olleet keskustelupaperin mukaan yksiselitteisesti positiivisia. Kansantulo ja työllisyys ovat kasvaneet.

Vuoteen 2050 mennessä nettohyötyjen pitäisi kasvaa entisestään fossiilisten energialähteiden kallistuessa ja uusiutuvan energiatuotannon teknologioiden kehittyessä.

Kuntatasolla uusiutuvaan energiantuotantoon investoineet ja sitä kaavoituksella tukeneet kunnat ovat hyötyneet. Monet saksalaiskunnat ovat alkaneet pyrkiä energiaomavaraisuuteen, mikä tukee niiden paikallistaloutta.

Vaikeuksiin ovat joutuneet ne kunnat, joiden on talouteen ydin- ja fossiilienergiantuotannolla on ollut suuri vaikutus.

Kansalaisille hajautettu energiantuotanto on tarjonnut mahdollisuuksia taloudelliseen tuottoon, sillä peräti 47 prosenttia uusiutuvasta energiantuotannosta on peräisin kuluttajien omistamista laitoksista.

Uusiutuvan energian syöttötariffit rahoitetaan Saksassa pääosin sähkön hintaan lisättävällä lisämaksulla.

Sähkön kuluttajahinta onkin Saksassa Euroopan korkeimpia. Silti yli puolet saksalaisista pitää nykyistä lisämaksua kohtuullisena.

Keskustelupaperissa todetaan, että Saksan esimerkin pohjalta on tärkeää tarjota kuntalaisille todellisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Lisäksi energiakäänteen ei tulisi keskittyä liikaa sähköntuotantoon vaan myös energiatehokkuuteen pitää panostaa. Näin päästövähennyksiä saadaan aikaan nopeammin.

Suomessakin on noussut keskusteluun Saksan hiilenpoltto energiakäänteen yhteydessä.

Uusiutuvilla on Saksassa korvattu sähköntuotannossa ennen kaikkea ydinvoimaa. Kivihiilen osuus on tippunut viisi prosenttia ja ruskohiilen osuus pysynyt ennallaan.

Hiilivoimaan sitoutuminen johtuu alue- ja työpoliittisista syistä sekä Ruhrin alueen ja kaivosteollisuuden tukemisesta.

Konsulttiyhtiö Pöyryn Saksan valtiolle tekemän selvityksen mukaan hiilivoiman rakentaminen on Saksassakin kannattamatonta ja hiilestä luopuminen on nopeallakin aikataululla mahdollista.

energiakäänne 

Tweet