Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lisää tätä? Suomen pitää hillitä hiilenkäyttöä nopeammin kuin on pakko, linjaa kansallinen ilmastopaneeli.
22.4.2014 14.16
Suomen kannattaisi pyrkiä hiilineutraaliuteen ja jopa hiilinegatiivisuuteen jo ennen kuin kansainväliset velvoitteet pakottavat, linjaa Suomen Ilmastopaneeli. Se julkaisi tiistaina hiilineutraalisuuden tavoittelua koskevan selvityksen.
Suomen hiilineutraalius tarkoittaisi sitä, että maamme kasvihuonekaasujen nettopäästöt olisivat vuosittain nolla.
Nollapäästöjen edelläkävijänä Suomi saisi mahdollisuuden kilpailuetuun ja kehittymiseen cleantechin kansainväliseksi menestyjäksi.
”Suomen hiilinielupotentiaali ja teknologinen osaaminen tekevät uhasta mahdollisuuden”, totesi Suomen ympäristökeskuksen professori ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä Ilmastopaneelin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
Suomi on poikkeuksellinen maa, koska metsiemme hiilinielun ennustetaan kasvavan selvästi nykytasosta vuoteen 2050 asti.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n huhtikuussa julkistaman skenaarion mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää 40–70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallo ei lämpene yli kahta astetta.
Tähän päästövähennyspolkuun on liitetty toteutusskenaario, jonka mukaan OECD-mailta odotetaan nollapäästöjä vuoteen 2070–2080 mennessä.
Jyri Seppälän mukaan on todennäköistä, että nollapäästöt eivät riitä, vaan OECD-mailta vaaditaan vuosisadan loppuun mennessä hiilinegatiivisuutta. Tämä tarkoittaisi kussakin maassa sitä, että hiilen nielujen pitää olla suurempia kuin hiilipäästöjen lähteiden.
Miinusmerkkisiin päästöjen saavuttaminen edellyttää ilmakehään jo päästettyjen kasvihuonekaasujen poistamista.
Keinoja ovat muun muassa hiilinielujen kasvattaminen, hiilidioksidin varastointi- ja talteenottotekniikan käyttöönotto ja yhdistäminen biopohjaiseen energiantuotantoon (BioCCS) sekä ilmakehän hiilidioksidin poistaminen keinotekoisen fotosynteesin avulla.
Suomessa hiilinegatiivisuuden tavoittelua vaikeuttaa se, että maamme hiilinieluun eli metsäpohjaiseen biomassaan kohdistuu paljon energiantuotantotoiveita.
”Jos metsäbioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti, hiilinielu pienenee vuosikymmeniksi eteenpäin”, totesi VTT:n johtava tutkija Sampo Soimakallio tiedotustilaisuudessa.
Ilmastopaneelin puheenjohtajan, ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen mukaan Suomen olisi tärkeää kehittää tehokkaita tapoja käyttää puuta energiantuotantoon.
Hyvänä esimerkkinä hän mainitsi Joensuun pyrolyysilaitoksen, joka tuottaa kevyttä polttoöljyä korvaavaa bioöljyä.
ilmastonmuutos  ilmastopolitiikka 
Tweet