Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Metsähallitus
valtion maita. Kartassa Metsähallituksen hallinnoimista 12,6 miljoonasta hehtaarista suojelualueet ja erämaat keltaisella, talousmetsät vihreällä ja käyttämättömät alueet vaalean vihreällä.
Metsähallitus uudistuu, mutta miten käy valtion metsille?
10.4.2014 12.36
Jatkuuko valtion metsäpolitiikka entisellään vai jäävätkö valtion metsät, siis meidän kaikkien kansallisomaisuus, tehokkuudesta ja tuloksista kilpailevien metsäyritysten parturoitaviksi?
Asiantuntijoiden arviot Metsähallituksen organisaatiouudistuksen vaikutuksista valtion mittavien metsä- ja maavarantojen käyttöön eroavat rajusti toisistaan. Samaan aikaan uudistus on herättänyt runsaasti epäilyjä sekä metsäammattilaisten että luonnonsuojelijoiden keskuudessa.
Isoin muutos vireillä olevassa uudistuksessa on valtion omistamien metsien hoidosta, hakkuista ja puukaupasta vastaavan Metsähallituksen metsätalousyksikön muuttaminen osakeyhtiöksi.
Luonnonsuojelualueista vastaavan Metsähallituksen luontopalvelujen asemaan uudistuksella ei ole arvioitu olevan suurta vaikutusta, vaan huoli kohdistuu nimenomaan talousmetsien käyttöön.
Esitys uudistuksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevään aikana. Virkamiesvalmistelu on käytännössä valmis, mutta jäljellä on kuitenkin vielä poliittinen vääntö uudistuksen lopullisesta muodosta. Uudistuksen henkilöstövaikutuksista huolestuneesta sdp:stä on jo ehditty vaatia aikalisän ottamista hankkeessa.
Uudistukseen liittyvät erimielisyydet kärjistyivät helmikuussa, jolloin Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas jätti tehtävänsä protestina yhtiöittämissuunnitelmille. Vihreän Langan tekemien taustahaastattelujen perusteella uudistus jakaa edelleen voimakkaasti mielipiteitä sekä Metsähallituksessa että sen ulkopuolella.
Metsätalouden yhtiöittämisessä huolettavat eniten uuden yhtiön vastuullisuus sekä hakkuiden, metsänsuojelun ja esimerkiksi poronhoidon yhteistyö.
”Vaarana on, että organisaatioon tulee lisää kitkaa ja tietokatkojen riski toimijoiden välillä kasvaa. Tämä voi olla bensaa paikallisten konfliktien liekkeihin”, nimettömänä pysyttelevä Metsähallituksen työntekijä sanoo.
Valtion metsien hakkuiden on myös pelätty avautuvan ulkomaisten metsäyhtiöiden kilpailtaviksi.
Yhtiöittämistä valmistelleissa ministeriöissä asia nähdään toisin. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston päällikkö Juha Ojala ampuu alas kaikki metsätalousyksikön yhtiöittämiseen liitetyt huolet ja murheet.
Hänen mukaansa uuden yhtiön toiminnan vastuullisuus taataan eduskunnan säätämällä erillisellä lailla ja yhtiö pysyy muutenkin eduskunnan hallinnassa. Yhtiö olisi kokonaan Metsähallituksen omistama.
”Käytännössä metsätaloustoimintaa jatkettaisiin nykyisenkaltaisella tavalla ja nykyiset yhteiskunnalliset velvoitteet, esimerkiksi luonnonhoidon tai porotalouden osalta, koskisivat myös tulevaa tytäryhtiötä”, Ojala vakuuttaa.
Hänen mukaansa myöskään nykyinen paikallinen yhteistyö metsien talouskäytön, suojelun ja esimerkiksi porotalouden välillä ei ole uhattuna, sillä uudistuksella ei ole vaikutuksia Metsähallituksen tai metsätalousyksikön henkilöstömäärään.
”Olemme lähteneet siitä, että toimintamallit alueilla säilyvät entisellään ja samat ihmiset samoilla paikkakunnilla säilyvät. Tuskin toiminta silloin kovin paljon muuttuu.”
Ympäristöministeriö ohjaisi vastedeskin Metsähallituksen Luontopalveluita, jotka vastaavat muun muassa valtion metsien luonnonsuojelualueista ja virkistyspalveluista. Luontopalvelujen johtaja Rauno Väisänen on ollut mukana valmistelemassa uudistusta.
”Tämä selkiyttää tilannetta. Avoimessa kilpailutilanteessa oleva liiketoiminta yhtiöitetään ja toisaalta Luontopalvelujen asema viranomaisyksikkönä korostuu”, Väisänen sanoo.
Metsätalouden yhtiöittämisen on pelätty tarkoittavan entistä suurempia hakkuumääriä.
”Minun on vaikea nähdä sen vaikutusta hakkuumääriin, olipa metsätalous organisoitu yhtiöksi tai tulostoiminnoksi. Hakkuut ovat joka tapauksessa MMM:n ja eduskunnan ohjauksessa.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
