Iiro Törmä

Verojalanjälki ei kerro vastuullisuudesta, ellei sille saada yhteistä mallia

27.3.2014 13.50

Minna Suihkonen

Uusimpia tulokkaita yritysten vastuullisuusraportoinnissa on verojalanjälki. Valtio-omisteinen energiakonserni Fortum julkaisi viime keskiviikkona verojalanjälkensä jo toisen kerran.

Veroparatiisien käytön kitkeminen ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittäminen on ollut paljon julkisuudessa viime vuosina. Tämä lienee yksi syy siihen, että yritykset ovat innostuneet julkaisemaan omaehtoisesti kokoamiaan verojalanjälkiä. EU-maat menettävät vuosittain arviolta tuhat miljardia euroa veroparatiisien takia.

Esimerkiksi yksityiset terveysyritykset Mehiläinen ja Terveystalo ovat esittäneet verojalanjälkensä. Sekä Mehiläistä että Terveystaloa on syytetty julkisuudessa verojen välttelystä muun muassa veroparatiisien, konserniavustusten ja osakaslainojen avulla.

Vapaaehtoiset verojalanjäljet ovat kasvaneet huimiksi, sillä yritykset ovat listanneet niihin varsinaisten verojensa ohella veroja, jotka vain tilitetään yrityksen kautta, esimerkiksi työntekijöiden ennakonpidätyksiä.

Ongelmallista on, että Suomessa sen paremmin kuin muuallakaan ei ole sovittu yhteisesti, miten verojalanjälki pitäisi koostaa.

Veroparatiiseihin perehtynyt tutkija Matti Ylönen toteaa, että vapaaehtoiset verojalanjäljet kertovat yleensä hyvin vähän siitä, miten vastuullinen veronmaksaja yritys oikeasti on.

Ylösen mukaan suurin puute on, että jalanjäljissä listataan veroja, joilla yritys ei voi tehdä verosuunnittelua eli pyrkiä pienentämään maksamiensa verojen määrää. Ylönen on kirjoittanut Finnwatchin 2013 ilmestyneen raportin Messinkilaattojen valtakunta, joka käsitteli suomalaisten suuryritysten toimintaa veroparatiiseissa.

Aggressiivinenkin verosuunnittelu on laillista, mutta sen vastuullisuus yhteiskunnan näkökulmasta on kyseenalaista. Verosuunnittelu kohdistuu ennen muuta yritysten tuloveroon eli yhteisöveroon.

Esimerkiksi Terveystalon vuoden 2012 verotusta avaavassa verojalanjäljessä varsinaisia veroja on listattu yhteensä 15,6 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus on vain 190 000 euroa. Suurin osa Terveystalon verojalanjäljestä koostuu sen ostamien tavaroiden ja palveluiden arvonlisäverosta. Arvonlisäverolla ei pysty tekemään verosuunnittelua.

Verojalanjälkeen liittyvistä ongelmista päästäisiin Ylösen mukaan eroon, jos yrityksillä olisi lakiin perustuva velvollisuus raportoida keskeisimmät veroihinsa, toimintaansa ja tunnuslukuihinsa liittyvät tiedot. Niihin pitäisi sisältyä muun muassa se, missä maissa ja millä nimillä yritys toimii, millaisia velkoja sillä on ja paljonko se maksaa yhteisöveroa suhteessa liikevaihtoonsa ja -voittoonsa kussakin toimintamaassaan.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) vaatii Veroparatiisimatkat-kampanjallaan suomalaisyrityksiä koskevan veroraportointilain säätämistä. Ensi askeleena Kepa on ajanut raportointivelvollisuutta valtio-omisteisille suomalaisyrityksille vielä tällä hallituskaudella.

Omistajaohjausministeri Pekka Haaviston (vihr) erityisavustaja Tuuli Kousa kertoo ministerin linjanneen, että veroraportointi tulee osaksi valtion enemmistöomistuksessa olevien yritysten yritysvastuuraportointia.

Veroraportointi alkaa todennäköisesti ensi vuonna, sillä tämän kevään yritysvastuuraportteihin se ei enää ehdi.

verotus  yhteiskuntavastuu 

Tweet