Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Tarvitaan: think tank

Kuvassa on vihreä kanisteri.
Vihreä tankki. Suomesta puuttuu vihreä think tank.

Vihreä tankki. Suomesta puuttuu vihreä think tank.

2.2.2007 12.00

Taina Ahtela

Vihreille halutaan oma ajatushautomo. Demareilla ja keskustalla sellainen jo on.

Suomeen kaivataan vihreää think tankia, joka tekisi päivänpolitiikasta irrallista ajatustyötä ja visiointia.

”Kyllä itsenäinen, asioita päivänpolitiikkaa korkeammalla tasolla pohtiva think tank olisi tervetullut”, sanoo Vihreän liiton nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja Tapio Laakso.

Samaa mieltä on Demos Helsinki -tutkimuslaitoksen tutkija, vihreillekin globalisaatioraportin tuottanut Aleksi Neuvonen.

”Esimerkiksi maailmankansalaisuus ja valtion rajat ylittävien ratkaisujen etsiminen globaaleihin ongelmiin ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joiden selvittäminen ei ole ollut tärkeää muille poliittisille liikkeille.”

Nyt vihreille tärkeiden asioiden kanssa puuhaavat muiden puolueiden ajatuspajat. Sosiaalidemokraattinen Kalevi Sorsa säätiö perustettiin vuonna 2005 tekemään tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon väliin putoavaa ajatus- ja kehitystyötä. Nyt säätiö on laatinut raportin vihreiden käynnistämästä perustulokeskustelusta.

Viime vuonna perustettu keskustalainen Ajatuspaja e² puolestaan iski tällä viikolla vihreiden tontille julkaisemalla ilmastonmuutosta käsittelevän asennetutkimuksen.


Vaikka vihreälle ajatushautomolle olisikin tarvetta, rahoitus on kiven takana.

”Vihreiden perusrahoitus on nyt sillä tasolla, että mitään kovin erillistä, pysyvää tutkimuslaitosta ei voida perustaa. Tarvitaan isoja rahoja, jotta ihmisiä voitaisiin palkata töihin, ei vain puuhastelemaan”, sanoo vihreiden puoluesihteeri Ari Heikkinen.

Esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan verrattuna Suomi on tukenut laiskasti puolueiden aatteellista työtä. Valtio syttyi ajatushautomoiden idealle toissavuonna. Tuolloin käynnistetyn kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman kautta myönnetyt tukisummat ovat vielä pieniä.

Viime vuonna puolueita lähellä olevat koulutus- ja tutkimussäätiöt tehtailivat globalisaatioraportteja yhteensä 343 000 euron edestä. Tänä vuonna opetusministeriö jakoi kuudelle säätiölle yhteensä 500 000 euroa ”päätöksentekoa tukevaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen”. Vihreän Sivistysliiton Visilin potti, 31 000 euroa, käytetään perustulomallin pohtimiseen. Kalevi Sorsa -säätiö sai viime vuonna valtionapua 152 000 euroa.

Ajatuspajojen henkilöstö on vielä vähäistä. Sorsan säätiötä pyörittää yksi täyspäiväinen ja yksi puolipäiväinen palkattu työntekijä. Ajatuspaja e²:lla on kaksi palkattua työntekijää.


Kunnianhimoisen ja
itsenäisen ajatushautomon edellytys on, että vihreät menestyvät vaaleissa ja puolueen osuus puolue- ja hankerahoituksesta kasvaa. Heikkisen veikkaus on, että vuoteen 2010 mennessä voisi tapahtua jotain.

Ajatustehtaalle pitäisi saada rahoitusta myös muualta kuin valtion kukkarosta. Heikkinen pelkää, että rahoittajien ja yhteistyökumppanien löytäminen voi olla vihreille hyvin vaikeaa.

”Tosin eihän sitä ole vielä yritetty.”

Mikäli rahoitus saataisiin kuntoon, rakennettaisiin toimintaa todennäköisesti jatkossakin Visilin sekä sivistys- ja opintokeskus Vision ympärille.

”Visili voisi hallinnoida erillistä säätiötä, mikäli sellainen tarvitaan. Nykyisessä rahatilanteessa hallinnon kasvattaminen olisi vaarallista”, Heikkinen sanoo.

Visilin toiminnanjohtaja Anneli Bauters ei pidä think tankia nykytilanteessa mahdollisena tai tarkoituksenmukaisena.

Tankki täyteen!

Teemoja, joita vihreä think tank voisi pohtia:

  • Perustulo
  • Maailmankansalaisuus
  • Köyhyyden poistamisen ja ilmastonmuutoksen estämisen yhteensovittaminen
  • Bioenergia ja biopolttoaineet
  • Tasa-arvo ja köyhyys Suomessa
  • Yhteisöllisyys ja mielekäs vanhuus

vihreät 


Lisää aiheesta:



Viite