Suomen luonnonvarat

15.2.2008 0.00

Hanna Eriksson

Metsät

Suomessa metsiä käytetään paljon, minkä takia metsäluonnon biodiversiteetti on kärsinyt. Metsien tuottokyky on silti säilynyt, joten Suomen metsävarat eivät hupene. Metsien käyttö voi kuitenkin lisääntyä voimakkaasti, jos Suomi ei enää saa puuta Venäjältä ja metsistä aletaan tuottaa bioenergiaa. Metsien kasvu heikentyy, jos metsät kalutaan puhtaiksi.

”Ei tiedetä, paljonko kantoja ja kariketta voidaan poistaa, ennen kuin metsän tuottokyky oleellisesti heikkenee”, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Vesi

Suomella on yhdessä Ruotsin kanssa EU:n suurimmat makean veden varat. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen makean veden laatu on erittäin hyvä. Suomen pohjavesivarat ovat erillään toisistaan, joten yhden alueen saastuminen ei pilaa kaikkia pohjavesiä. Teollisuuden ja jätevesipuhdistamojen likaamia vesiä on vielä suhteellisen vähän. Maailmalla puhtaan juomaveden pula kasvaa. Suomea ei uhkaa kuivuus, mutta esimerkiksi Etelä-Euroopan kuivuminen lisää Suomen vesivarojen kysyntää.

Turve

Suomella on isot turvevarat, sillä kolmasosa Suomen maa-alasta on turvetta. Suomen energiasta seitsemän prosenttia tuotetaan turpeella: enemmän kuin missään muualla. Suomessa käytetään turvetta noin 16–25 terawattituntia, ja sitä syntyy 40 terawattituntia vuosittain. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan turpeen päästöt ovat fossiilisiin polttoaineisiin verrattavia.

”Jos käyttäisimme kaiken turpeen, Suomi voitaisiin laskea öljymaaksi. Turpeen käytön tulevaisuus on kuitenkin iso kysymysmerkki. Sen käyttöä ei voi perustella vain energiaomavaraisuudella. Turpeen ja muiden luonnonvarojen käytössä pitäisi aina ajatella kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen uhkakuvien edessä niiden vähentämistarpeet ovat ihan toista kuin EU:n nyt asettamat tavoitteet”, Seppälä sanoo.

Pellot

Etelä-Suomen pellot tuottavat muuhun Eurooppan verrattuna kohtalaisesti. Jos Suomi pystyy tulevaisuudessa tuottamaan ekotehokkaampia energiakasveja biopolttoaineiden raaka-aineeksi, peltojen merkitys kasvaa.

Sora ja kivi

Rakentamiseen käytetään Suomessa vuosittain 20 000 tonnia kiviainesta asukasta kohti, Keski-Euroopassa vain puolet siitä. Kiviaineksesta kaksi kolmasosaa menee väylien rakentamiseen, loput talonrakennukseen. Kivestä ei ole Suomessa pulaa, mutta isojen kaupunkien ympärillä hyvä kiviaines voi loppua. Lisäksi kiviaineksen runsas käyttö pirstoo luontoa.

”On hirveän kallista, jos meidän täytyy pitää yllä näin laajaa infrastruktuuria. Olisi taloudellisesti ja luonnon kannalta järkevää, jos käyttöä hillittäisiin”, Seppälä sanoo.

Malmit

Suomalaiset mineraalit ovat entistä kysytympiä, kun maailmanmarkkinahinnat nousevat. Kiinan ja Intian talouskasvu imee metalleja maailmanmarkkinoilta. Suomi on kartoittanut mineraalivaransa hyvin. Metallien valmistus vaatii paljon energiaa, mutta niitä voidaan helposti kierrättää.

Lähde: Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus.