Lehtikuva

Tuliko vihreydestä kirosana?

16.1.2014 10.30

Jukka Vahti

Politiikka on rikki ja puolueiden elo siksi ohdakkeista. Tämä tekee maan asioiden hoidosta entistä hankalampaa hommaa ja rapauttaa ihmisten uskoa poliittiseen järjestelmään.

Näin ovat eräät poliitikot ja politiikan analyytikot viime aikoina arvioineet. Viimeksi asian nosti esille pari viikkoa sitten Helsingin Sanomien uutisanalyysi, jossa viitattiin kokoomuksen syksyllä teettämään laajaan mielipidetiedusteluun. Sen mukaan kaikki puolueet ovat menettäneet runsaasti potentiaalisia äänestäjiä eli äänestäjiä, jotka pitää kyseisen puolueen äänestämistä mahdollisena.

Erikseen jutussa mainittiin vihreät, jonka sanottiin menettäneen peräti 500 000 potentiaalista äänestäjää.
Vihreät on perinteisesti pärjännyt imagomittauksissa hyvin ja erityisesti nuorten ikäluokkien kannatus on lupaillut puolueelle valoisaa tulevaisuutta.

Onko vihreyden hohto himmentynyt?

Kokoomus ei luovuta maksamansa selvityksen tietoja ulkopuolisille, mutta puoluesihteeri Taru Tujunen vahvistaa Vihreälle Langalle Helsingin Sanomien tiedot puolueiden menettämistä potentiaalisista äänestäjistä. Muutos on tapahtunut vuoden 2010 jälkeen.

Vihreät ei ole teettänyt vastaavia tutkimuksia vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Politiikan tutkija Erkka Railo Turun yliopistosta arvioi tulosten voivan kertoa siitä, että ihmiset ovat asettuneet entistä tiukemmin omiin poteroihinsa kannattamaan omaa puoluettaan. Samalla hän kuitenkin ihmettelee suuresti kokoomustutkimuksen tuloksia.

”Suomalainen puoluekenttä on ollut viimeksi kuluneiden viiden vuoden ajan aivan historiallisten muutosten kourissa ja puolueiden kannatusluvut ovat menneet sinne tänne hurjalla vauhdilla. Siksi kokoomuksen tilaustutkimuksen tulokset kuulostavat aivan merkillisiltä, kun ihmiset samaan aikaan hyppivät puolueesta toiseen kuin vaihtaisivat sukkia”, Railo sanoo.

Myös valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista sanoo, että identifioituminen tiettyyn puolueeseen on tutkimusten mukaan ennemmin vähentynyt kuin vahvistunut.

Erkka Railon mukaan Suomen poliittinen järjestelmä ei historiallisesti tarkasteltuna kuitenkaan ole ”rikki”.

”Mielestäni kokoomus tässä vähintään ylitulkitsee saamiaan tutkimustuloksia, heittää tuhkaa ylleen ja sanoo, että tästä se johtuu, että hallitseminen on niin vaikeaa, kun on tällainen uusi aika.”

Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen professori Ilkka Ruostetsaari on Railon kanssa samoilla linjoilla.

”Puheet poliittisen järjestelmän legitimiteettikriisistä ovat siinä mielessä ennenaikaisia, että Suomessa luottamus eduskuntaan, hallitukseen ja jopa puolueisiin on hyvää eurooppalaista tasoa. Siinä mielessä ei olla erityisessä kriisissä”, Ruostetsaari sanoo.

Vihreiden kannatus gallupeissa on kuitenkin junnannut vuoden 2012 Haavisto-huuman haihduttua paikallaan ja ollut viime aikoina lievässä laskussa. Miksi?

Railo ei usko, että kokoomuksen selvityksen luvuilla olisi käytännön vaikutusta vihreiden kannatukseen. Politiikan tutkijat selittävät vihreiden vaisuja lukuja perinteisellä syyllä eli heikolla taloussuhdanteella.

”Vihreät arvot ovat monille ikään kuin ylellisyystuote. Ihmiset mielellään ilmoittavat kannattavansa kauniita asioita kuten ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua mutta vaalipäivänä äänestävät lompakon mukaan”, Railo arvioi.

Myös Åbo Akademin Grönlund viittaa epävarmaan taloustilanteeseen ja Maslow'n tarvehierarkiaan, jonka mukaan omat perustarpeet tulevat ensin ja vasta sitten esimerkiksi ”jälkimaterialististen hyveiden” korostaminen.

”Voi olla, että vihreiden kohdalla tässä on tilapäinen kannatuspotentiaalin heikkeneminen. Pidemmällä tähtäimellä vihreiden kaltaisen puolueen kannatuspotentiaali on kuitenkin ennemmin nousussa kuin laskussa”, Grönlund sanoo.

vihreät 

Tweet