Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen / Kuvakaappaus / paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta
Sisäministeriön julkaiseman rajoituskartan perusteella Talvivaaran kaivospiirin (violetti) päälle piirretty liikkumiskieltoalue (oranssi).
20.12.2013 14.07
Talvivaaran kaivoksen liikkumisrajoitusalueesta tulee maan laajin, lukuunottamatta armeijan ja rajavartioston alueita. Kieltoalue ulottuu sisäministeriön kartan perusteella myös kaivospiirialueen ulkopuolelle.
Sisäministeriö kertoi torstaina alueista, joilla liikkuminen ja oleskelu on rajoitettua vuoden alusta. Suurin alueista on Talvivaara noin 40 neliökilometrillään. Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan alue on puolet Talvivaaran alueesta.
Tuleva liikkumiskieltoalue kattaa sisäministeriön julkaiseman kartan (PDF, sivu 9) perusteella kaivospiirin etelä- ja itäosan, mutta myös Ylä-Lumijärven ja osan Lumijokea. Nämä eivät kuulu ainakaan Karttatietoikkunan käyttämän kaivostietokannan mukaan kaivospiiriin.
Kieltoalueen ulottumisen kaivospiirin ulkopuolelle huomasi torstaina ainakin Talvivaaraa seuraava bloggaaja Jakke Mäkelä ja Suomen Luonto kertoi asiasta Facebookissa.
Talvivaara perustelee hakemuksessaan laajaa liikkumiskieltoaluetta kaivosalueen vaarallisuudella siellä liikkuville kouluttamattomille ihmisille ja asiattomien kulkijoiden tuotannolle aiheuttamalla haitalla.
Sisäministeriö taas perustelee Talvivaaran hakemukseen suostumista poliisilain 9. luvun kahdeksannella pykälällä. Sen mukaan:
"Erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi voidaan (...) rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi (...)."
Myönnettiinkö Talvivaaran rajoitusalue siis nimenomaan ihmisten suojelemiseksi kaivoksen vaaroilta?
"Näitä ei voi oikeastaan sillä tavalla erottaa, että olisi vain yksi kohta. Ykkösenä on ihmisten turvaaminen, mutta sitten on myös toiminnan ja omaisuuden turvaaminen", ylitarkastaja Elina Rydman sisäministeriöstä sanoo Vihreälle Langalle.
Talvivaaran toiminta ja omaisuus on siis tämän tulkinnan mukaan "erittäin tärkeää". Liikkumisrajoitusalueen sisälle mahtuukin kaikki kaivoksen tuotanto. Mutta lisäksi kaivospiirin ulkopuolelle jäävä pieni Ylä-Lumijärvi ympäristöineen on sisällytetty liikkumiskieltoalueeseen.
Ylä-Lumijärvi sijaitsee aivan niin sanotun Kortelammen patoaltaan alapuolella. Vakituiseksi vesivarastoksi muodostunut Kortelampi on alunperin kipsisakka-altaan vuotoa torjumaan rakennettu hätäpato.
Ylä-Lumijärvi taas kärsi hallitsemattomista vuodoista pahasti, nyt kaivosyhtiö on ohittanut sen alemmas Lumijokeen laskevilla ojilla. Tuotantoalueeksi Ylä-Lumijärveä ei voi sanoa, eikä siellä liikkumisen pitäisi olla vaarallistakaan. Miksi Talvivaaran rajoitusalue sitten yltää kaivospiirin ulkopuolelle?
"En osaa sanoa näistä tarkemmista rajauksista. Kun rajauksia selviteltiin, niin ne menivät kaivospiirin alueella. En kuitenkaan sano, että yhtiö olisi sanonut, että rajoitusalue olisi yhtä kuin kaivospiiri", Rydman sanoo.
Hänen mukaansa yhteneväisyys kaivospiirin kanssa ei ole olennaista, vaan se, onko kaivoksella alueella määräysvaltaa vai ei. Rydmanin mukaan Talvivaara joko omistaa rajoitusalueen sisäpuolella olevat alueet tai on sopinut asiasta maanomistajan kanssa.
Liikkumiskieltoalueita koskevan perustelumuistion mukaan "Pieni osa rajoituksen alaisesta alueesta on muun kuin kaivosyhtiön omistuksessa, mutta yhtiöllä on niihin kaivoslain mukainen käyttöoikeus."
Kansalaisliike Stop Talvivaara katsoo, että laaja kieltoalue vaarantaa ympäristöturvallisuutta. Liikkeen mielestä kyseessä on "historiallinen yritys kaapata jokamiehenoikeuksia suuryhtiöille".
kaivosteollisuus  talvivaara  luvitus 
Tweet