Petra Piitulainen

Ruusulankatu pelasti: ”En olisi tässä ilman lähityötä”

14.11.2013 11.59

Petra Piitulainen

Helsingin sosiaaliviraston lähityöntekijät poimivat helsinkiläisen Ari Hyypiän kadulta vuosi sitten turvaan. Lähityöntekijät löysivät asunnottoman Hyypiän puistosta juomasta viinaa, pyysivät hänet mukaansa virastokierrokselle ja järjestivät asunnon.

”En olisi tässä ilman lähityötä”, 25-vuotias Hyypiä sanoo.

Nyt Hyypiä opettelee normaalia elämää ja kuivilla olemista Helsingin Töölössä, Ruusulankadun tukiasumisyksikössä, joka on julkisuudessa ristitty pahamaineiseksi. Asumisyksikkö on suunnattu nuorille pitkäaikaisasunnottomille helsinkiläisille.

Perjantaina ilmestyvä Vihreä Lanka (18/2013) kertoo, minkälaista elämä Ruusulankadulla on.

Myös helsinkiläinen Nina Hämäläinen on saanut elämänsä raiteilleen Ruusulankadulla. Hämäläisen mukaan hän ei voisi opiskella ilman Ruusulankadun asuntoa, jonka sai vuosi sitten.

”Kävelin välillä itku kurkussa, kun olin niin lopen uupunut”, Hämäläinen muistelee aikaa, jolloin hän oli asunnoton.

Ruusulankatu on ollut tällä viikolla otsikoissa. Hufvudstadsbladet kertoi viime viikolla, että poliisi hälytetään asuntolaan lähes joka päivä. Hälytyksiä oli viime vuonna 325 ja kuolemantapauksia ensimmäisenä toimintavuonna viisi. Muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalen on vaatinut asumisyksikön siirtämistä pois töölöläisiä häiritsemästä.

Asumisyksikköä pyörittävä Sininauhasäätiö, Helsingin sosiaalitoimi, ympäristöministeriö ja poliisi vastasivat tiistaina tiedotustilaisuudessa julkisuudessa esitettyihin syytöksiin Ruusulankadusta. Päättäjien viesti on selvä: tuki jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti.

Sininauhasäätiön palvelujohtajan Maritta Matintalon mukaan osa julkisuudessa esitetyistä kannanotoista alentaa Ruusulankadulla asuvien nuorten ihmisarvoa. Monelle omaiselle on ollut helpotus, että nuori on päässyt Ruusulankadulle asumaan.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on linjannut tänä syksynä, että asunnottomilla on oikeus turvalliseen asumiseen. Asumisyksiköt vähentävät yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia 10 000 – 15 000 euroa vuodessa asukasta kohden. Ruusulankatua ei haluta muuttaa päihteettömäksi, koska silloin osa asukkaista päätyisi takaisin kadulle.

Komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista totesi tiedotustilaisuudessa, etteivät uutisissa kerrotut ongelmat ole tulleet yllätyksenä, koska poliisit tietävät asukkaiden taustan. Hälytystehtäviä on ollut paljon muun muassa siksi, että poliisi on toivonut, että lähiseudun asukkaiden soittamiskynnys olisi matala.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Peter Fredrikssonin mukaan Ruusulankadun-tyyppiset asumisyksiköt vaativat noin kahden vuoden sopeutumisajan. Fredriksson on erikoistunut asunnottomuuden vähentämiseen ja ollut mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa sen alusta asti.

Valtio ja kunnat ovat sitoutuneet poistamaan pitkäaikaisasunnottomuuden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamista haittaavat nyt esimerkiksi kuntien säästöt, jotka leikkaavat muun muassa asunnottomuutta ennalta ehkäiseviä palveluita.

”Helsingin kaupunki on lopettamassa auttavan katutyön. Mitä järkeä siinä on?” Fredriksson kysyy.

Vihreä Lanka 18/2013 kertoo, miten asunnottomuuteen voidaan puuttua. Lue Nina Hämäläisen ja Ari Hyypiän tarinat huomenna ilmestyvästä lehdestä.

asunnottomuus  Ruusulankatu  Packalen 

Tweet