Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Maaseudun tulevaisuus
Natalia Baer
uutisvirran suodattaja. Ainalan mukaan hyvä salkunhoitaja osaa suodattaa infotmaatiotulvasta olennaiset tiedot ja tehdä niiden perusteella oikeita sijoituspäätöksiä.
25.8.2006 0.00
Raaka-ainerahaston salkunhoitaja Kalle Ainala seuraa herkeämättä maailmanpolitiikkaa ja uskoo vankasti biopolttoaineisiin – niillä tahkotaan vielä voittoja.
Mandatumin omaisuudenhoitoyhtiön trading-salissa istuu paljon puvunpaitaan ja kravattiin pukeutuneita miehiä. Yksi puhuu englanniksi puhelimeen, toinen selaa paperipinoa pöydällään.
Kullan hinta on laskenut, nyt se maksaa 652 dollaria unssilta.
Raaka-ainerahaston salkunhoitajan Kalle Ainalan, 32, työpöydän kulmalla on pari raaka-ainemarkkinoita käsittelevä kirjaa, tietokoneen vieressä on niitattu paperinivaska, jonka päällä lukee ”Agriculture now”.
”Maataloustuotteiden arvo tulee kasvamaan vielä voimakkaasti”, Ainala sanoo.
Siis hetkinen? Suomen maataloudesta tulee ensimmäisenä mieleen tyhjät pellot ja autiot tuvat.
”Kiina vaurastuu ja ihmiset alkavat syödä enemmän proteiinipitoista ravintoa. Kasvaakseen karja tarvitsee maataloudesta saatavaa rehua, tyypillisesti maissia. Vehnän hintaa puolestaan nostaa kuluneen kesän kuivuus Euroopassa ja Yhdysvalloissa”, Ainala perustelee näkemystään.
Toinen, vielä suurempi syy globaalin maatalouden kasvupotentiaalille ovat biopolttoaineet.
”Euroopan unioni pyrkii lisäämään biopolttoaineiden käyttöä, Yhdysvalloissa niitä tuetaan paikoitellen verohelpotuksin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee varmasti tulevaisuudessa ja esimerkiksi Yhdysvallat haluaa vähentää energian tuontiriippuvuuttaan lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä. Lisäksi yleinen ympäristötietoisuus kasvaa koko ajan”, Ainala luettelee.
Mandatumin raaka-ainerahaston varoista yli neljännes on kiinni maataloustuotteissa. Viime vuosina erityisesti öljyn ja teollisuusmetallien hinnat ovat nousseet vauhdilla, mutta Mandatum on pitänyt kiinni maataloustuotteiden painotuksesta. Ainala uskoo, että globaali talouskasvu on lyhyellä aikavälillä maltillistumassa, mikä vähentää esimerkiksi teollisuusmetallien kysyntää.
Raaka-ainerahaston salkunhoitajan työ on yksinkertaistettuna raaka-ainejohdannaisten ostamista ja myymistä siten, että kaupoista syntyy raaka-ainerahaston sijoittajille mahdollisimman suuret voitot. Ainala tekee kauppaa noin 20–25 raaka-aineella. Raaka-aineet jakautuvat energia-, teollisuusmetalli-, arvometalli-, karjatuote- ja maataloussektoreille. Mukana on esimerkiksi öljyä, maakaasua, kuparia, alumiinia, kultaa, hopeaa, vehnää ja maissia.
Ainalan työstä 90 prosenttia on lukemista ja markkinoiden seurantaa. Työpöydän näytöille puskee uutistoimisto Reutersin ja Bloombergin uutisia, markkinatiedot päivittyvät jatkuvasti ja sähköpostiin tulee erilaisia tutkimuksia. Hintojen nousuun ja laskuun vaikuttavat muun muassa raaka-aineiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino, maailmanpoliittinen tilanne, odotukset keskuspankkien ohjauskoroista, dollarin arvon kehitys ja sääolosuhteet.
”Esimerkiksi juuri nyt Chilen suurimmassa kuparikaivoksessa on lakko, minkä vuoksi kuparin hinta nousee. Suuri kysymys on myös Lähi-idän tilanne. Jos Israelin ja Libanonin selkkaus leviää laajemmalle, niin öljyn hinta nousee varmasti.”
Syksyllä Ainala seuraa tarkasti Yhdysvaltain säätiedotteita, sillä hurrikaanikausi kestää syyskuusta marraskuuhun. Kun hurrikaanit Katarina ja Rita runtelivat Yhdysvaltain etelärannikkoa viime kesänä, väheni maan öljyntuotanto neljänneksellä ja öljyn hinta nousi heti.
”Sijoitusmarkkinoilla kaikki vaikuttaa kaikkeen. Salkunhoitajan työ vaatii laajaa perspektiiviä, mitään näkemyksiä ei voi sulkea pois, vaan kaikkea pitää seurata avoimesti. Tämä ei ole kahdeksasta neljään duuni, vaan elämäntapa.”
Vaikka työ on Ainalalle elämäntapa yöuniaan hän ei ole sen takia menettänyt. Vapaa-ajallaan salkunhoitaja pelaa golfia, metsästää ja kalastaa.
Maailmalla raaka-aineisiin virtaa valtavasti rahaa ja niiden arvo on kohonnut kovaa vauhtia. Suomalaiset sijoittavat raaka-aineisiin kuitenkin vielä hyvin varovasti. Raaka-aineita pidetään riskialttiina, eikä esimerkiksi Mandatumin raaka-ainerahaston pitkän aikavälin tuotoista ole historiatietoja, sillä rahasto perustettiin vasta maaliskuussa 2005. Perustamispäivästään lähtien rahasto-osuuden arvo on noussut 7,11 prosenttia. Kymppitonnin sijoitus olisi tuottanut reilut 700 euroa voittoa.
”Raaka-aineet ovat tuottaneet 1970-luvulta tähän päivään keskimäärin osake- ja korkomarkkinoita paremmin”, Ainala selvittää.
Raaka-ainesijoittaja pääsee osaksi globaalien raaka-ainemarkkinoiden kasvua. Ainalan mielestä Mandatum raaka-ainerahastoon sijoittaminen on myös eettistä, sillä rahasto pyrkii lisäämään osuudenomistajien hyötyä biopolttoaineiden käytön lisääntyessä.
”Maapallon ilmanlaatu ei heikkene rahastoon sijoittamalla”, Ainala sanoo.
Mutta entäpä toisinpäin; voiko biopolttoaineiden yleistymistä sitten edistää sijoittamalla maatalousraaka-aineisiin?
”Ei oikeastaan. Siinä on kyse enemmänkin poliittisista päätöksistä”, Ainala vastaa.
maatalous raaka-aineet biopolttoaineet
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
