Vahvempaa terästä

3.11.2006 0.00

Taru Taipale

Teräsyhtiö Ruukki kehittää vahvempaa terästä ja pyrkii hyödyntämään tuotannosta syntyvät lämmöt, kuonat ja kaasutkin.

Terästeollisuudessa kuluu paljon energiaa, joten sen säästämiseen on pitänyt kiinnittää huomiota pitkään jo taloudellistakin syistä. Teräsyhtiö Ruukissa energian lisäksi jatkuvan tarkkailun alla ovat päästöt, kierrätys, kuljetus sekä viime aikoina yhä enemmän myös itse tuotteet.

Mitä vahvempi teräs, sitä vähemmän sitä tarvitaan. Erikoislujan teräksen lujuus on parhaimmillaan nelinkertainen tavanomaiseen kauppateräkseen verrattuna. Jos rakentamisessa käytetään lujempaa materiaalia, levyt voivat olla ohuempia ja hitsausaineita tarvitaan vähemmän. Vahvemmasta teräksestä voidaan lisäksi rakentaa nopeammin.

”Tai jos lujasta teräksestä valmistetaan koneita, koneista tulee kevyempiä, jolloin myös polttoainekulutus vähenee. Myös koneen kuljettama hyötykuorma kasvaa, kun paino on itse kuormassa eikä koneessa. Näin tarvitaan vähemmän kuljetuskertoja”, Ruukin teknologiajohtaja Peter Sandvik konkretisoi.

Sandvikin mukaan teollisuuden tuotteiden ekotehokkuus on varsin tuore asia. Elinkaariajattelukin nousi esiin vasta vuosituhannen lopulla.

 

Ruukki on myös panostanut sekä kierrätetyn teräksen käyttöön raaka-aineena että tuotannossa syntyvien sivutuotteiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön.

Esimerkiksi raudan- ja teräksenvalmistusprosessin sivutuotteena syntyvää masuunikuonaa voi hyödyntää maa- ja tierakentamisessa raaka-aineena, maanparannusaineena sekä pientalojen pohjan lämmöneristyksessä.

Masuunikuonaa syntyy valmistusvaiheessa raudan päälle. Kun masuunista lasketaan rautaa, raudan päällä oleva kuona johdetaan toista kautta ulos ja käsitellään vesisuihkulla, jolloin syntyy niin sanottua masuunihiekkaa.

Raahen terästehdas on kerännyt mineraalituotteita tehtaan perustamisesta saakka. Järjestelmällinen hyödyntäminen alkoi jo 1970-luvulla, ja nykyään kuonan myynnistä vastaa Ruukki Co-products -niminen yksikkö.

Sandvikin mukaan kuonalle on kysyntää. Viime vuonna yhtiö myi koko Raahen tehtaan masuunikuonatuotannon, kaiken kaikkiaan 600 000 tonnia eli yli 15 000 rekkalastillista. Tästä 450 000 tonnia meni maa- ja tienrakentamiseen. Ensi vuoden tuotannosta Ruukki on myynyt jo kolme neljäsosaa.

Kuonasta valmistettujen tuotteiden käytöllä säästetään muun muassa uusiutumattomia luonnonkiviaineksia. Kun kuona-aineilla korvataan sementin valmistuksen raaka-aineita, vähennetään samalla hiilidioksidipäästöjä.

Ruukki kerää talteen myös prosessikaasuja, joita syntyy, kun malmia pelkistetään raudaksi ja edelleen teräkseksi. Kaasuilla tehdään lähes puolet yhtiön tarvitsemasta sähköstä. Jäähdytysvesistä otetaan talteen myös lämpöä, jota käytetään kaukolämpönä lämmittämään tehdasalueen rakennuksia. Lämpöä riittää runsaasti myös Raahen kaupungille.

Sandvikin mukaan ekotehokkuus ei ole terästeollisuudessa erityinen kilpailuvaltti.

”Voisi sanoa pikemminkin niin, että jos nämä asiat eivät ole kunnossa, sitten meille tulee ongelmia”, hän muotoilee.

Sandvik sanoo, että yleensä terästuotannossa kilpailijat seuraavat nopeasti toisiaan. Siksi hän ei usko, että ekotehokkuudella olisi paljon merkitystä asiakkaalle.

Ruukin hän uskoo olevan kehityksen kärjessä ainakin energian säästämisessä.

”Päästöjen vähentämisessä emme ehkä vielä ole aivan kärjessä, mutta nekin asiat hoidetaan kuntoon seuraavan ympäristölupahakemuksen yhteydessä”, hän lupaa.

 

Mitä on ekotehokkuus terästeollisuudessa?

• Energian käytön vähentämistä voidaan mitata teräskiloa kohden.
• Päästöjen vähentämistä tukee nykyään päästökauppakin.
• Kierrätysteräksen käyttämistä teräksenvalmistuksessa.
• Tuotannossa syntyvien jätteiden hyödyntämistä. Kuonaa ja tervaa voidaan käyttää esimerkiksi lannoitteina. Lämpöä ja kaasuja voidaan hyödyntää esimerkiksi tehdasalueiden lämmön- ja sähköntuotannossa.
• Kuljetusten järkeistämistä. Raaka-aineita ei tuoda toiselta puolen maapalloa eivätkä laivat seilaa puolityhjinä. Pelkästään Ruukki kuljettaa kymmenen miljoonaa tonnia raaka-aineita vuodessa. Kun terästuotteita viedään asiakkaille, laivoihin pitää löytää tarpeeksi paluurahtia, jotta ne eivät kulje takaisin puolityhjinä.
• Tuotteiden kehittämistä. Mitä lujempaa esimerkiksi rakentamiseen tarvittava teräs on, sitä vähemmän sitä tarvitaan.

Lähteet: Peter Sandvik (Ruukki), Mikael Niskala (Proventia Solutions).

materiaalitehokkuus 

Tweet