Virtuaalikonttori

3.11.2006 0.00

Taina Ahtela

Asiointi verkossa säästää paitsi paperia, myös turhalta pankkireissulta. Nordea raivaa tietä sähköisille pankkipalveluille.

Kun maailmalla yhä vaihdellaan oravannahkoja ja shekkejä, ovat Pohjoismaat jo konkareita sähköisissä pankkipalveluissa. Esimerkiksi Nordean Solo-verkkopankkia käyttää yli neljä miljoonaa ihmistä.

Verkkoasiointi vähentää laskujen, tiliotteiden ja raporttien kuljetusrumbaa sekä säästää paperia. Asiointi verkossa säästää ympäristöä myös siinä, ettei ihmisten tarvitse kulkea toimipaikkoihin muutaman laskun maksamista tai papereiden allekirjoittamista varten. Suomessa välimatkat ovat pitkiä, joten säästö on sitä suurempi. Työpaikkojen puolestakaan ei välttämättä tarvitse pelätä: puhelimen ja sähköpostin päähän tarvitaan edelleen ihmisiä, jotka vastaavat kysymyksiin ja auttavat ongelmatilanteissa.

Nordean kulutusluottoja ja yritysrahoitusta tarjoavan tytäryhtiön Nordea Rahoituksen saamista rahoitushakemuksista yli puolet tulee sähköisessä muodossa. Sähköisen allekirjoituksen ansiosta sopimuspaperia ei tarvitse välttämättä tulostaa lainkaan.

Nordea Rahoitus on tarjonnut verkkolaskuja vuodesta 2000 lähtien. Suomalaisten laskuista arviolta kymmenisen prosenttia on tällä hetkellä sähköisiä. Sähköistä arkistointia Nordea Rahoituksessa on käytetty viimeiset neljä vuotta.

”Kun asiakirjat skannataan ja arkistoidaan sähköisesti, niitä ei tarvitse kopioida uudelleen ja uudelleen, vaan ne voidaan lukea tarvittaessa näytöltä”, kertoo kehitysjohtaja Timo Ronkainen.

Teollisuuteen verrattuna pankkitoiminnan suora ympäristökuormitus on pieni. Nordea Rahoituksessa oman toiminnan petraaminen on kuitenkin otettu vakavasti. Yhtiöllä on ollut kolme vuotta WWF:n Green Office -sertifikaatti.

Green Office on palvelu, jossa WWF auttaa toimistotyöpaikkoja vähentämään ympäristökuormitustaan.

Pääpaino on paperin ja energian säästämisessä sekä jätteiden lajittelun tehostamisessa. Nordea Rahoituksessa ympäristöasioita käydään läpi henkilöstön kanssa säännöllisesti.

”Jokainen voi säästää huomattavasti energiaa pelkästään sammuttamalla valot ja sulkemalla työaseman näytön, kun poistuu huoneestaan vähintään kymmeneksi minuutiksi”, kertoo toimistopäällikkö Marjut Peltonen. Kopiopaperin käyttö on Nordea Rahoituksessa vähentynyt kolmanneksella neljässä vuodessa.

Myös turhaa lentämistä on karsittu. Aiemmin Suomen yhtiön edustajat lensivät Nordean rahoitusyhtiöiden johtoryhmän tapaamiseen Tukholmaan viikoittain. Nyt puolet kaikista kokouksista hoituu video- ja puhelinneuvotteluina. Näin syntyy noin 5,5 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, ja toiminnan ekologinen jalanjälki pienenee neljä hehtaaria. Matkalipuissa ja työajassa yhtiö säästää vuodessa yli 12 500 euroa.

Pankkitoiminnalla on myös vähemmän ilmeisiä epäsuoria ympäristövaikutuksia. Pankkien rahoituksella rakennetaan esimerkiksi suuria teollisuuslaitoksia. Rahoittajilla on paljon päätösvaltaa siinä, mihin rahaa myönnetään.

Ympäristöriskien arviointi on nykyisin osa luotonannon normaalia riskikartoitusta. Jos projekti vaikuttaa ympäristön kannalta kyseenalaiselta, pitää pankki kukkaronnyörit kiinni.

”Toteutuessaan ympäristöriskit heikentävät myös yrityksen takaisinmaksukykyä”, Nordea-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta vastaava Sonja Lohse selittää.

Jo vakiintuneiden ympäristökartoitusten lisäksi Nordea on ottamassa käyttöön kymmenen pankin yhteistyöllä vuonna 2003 syntyneet Equator-periaatteet. Niihin sitoutuneet pankit myöntävät rahoitusta ainoastaan sellaisille projekteille, jotka on hoidettu yhteiskunnan ja ympäristön kannalta vastuullisesti. Equator-periaatteisiin on sitoutunut jo viitisenkymmentä pankkia, jotka yhdessä edustavat yli seitsemääkymmentä prosenttia kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista.

 

Mitä on ekotehokkuus on pankissa?

• Palveluiden sähköistämistä. Sähköiset pankkipalvelut vähentävät paperin kulutusta ja kuljetuksia. Kotoa käsin hoidettu pankkiasiointi vähentää myös henkilöliikennettä.
• Toimipaikkojen ja muiden kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämistä. Turhan tulostuksen välttämistä ja energian säästämistä valoja ja tietokoneita sammuttelemalla. Jätteiden lajittelua ja kierrättämistä.
• Ympäristöselvitysten ja ekotehokkuuden vaatimista edellytyksenä yritys- ja projektirahoitukselle. Pankit voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan rahoitettavien kohteiden ekotehokkuuteen.
• Ympäristön kannalta kestävien sijoituskohteiden tarjoamista. Monet institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot ja julkisyhteisöt etsivät eettisiä sijoituskohteita ja kiinnittävät huomiota koko toiminnan ekotehokkuuteen.

Lähteet: Marjut Peltonen, Timo Ronkainen ja Sonja Lohse, (Nordea), Mikael Niskala (Proventia Solutions), Helka Julkunen (WWF).

yritykset  materiaalitehokkuus  tietotekniikka 

Tweet