Suomen toimittajat värikuvina

17.6.2013

Alvar Totinen

Toimittajien tunnistaminen on hauska harrastus, johon aloittelijakin pääsee helposti kiinni. Monelle asiasta innostuneelle riittää aluksi, että erottaa toimittajan ihmisistä.

Pian harrastuksen syventyessä tulee ajankohtaiseksi erottaa myös toimittajien suvut ja jopa lajit. Seuraavassa esitetään lyhyt, esimerkinomainen katsaus eräisiin toimittajalajeihin.

Helsingin Sanomien toimittajat elävät suuressa yhteiskunnassa lasisessa rakennuksessa. Näitä toimittajia ei kovin usein näe asuinpaikkansa ulkopuolella, sillä niille oma kolonia on kaikki kaikessa. Helsingin Sanomien toimittajan tuntee parhaiten äärimmäisen ohuesta ihosta. Ääni on valittava.

Parvessa Helsingin Sanomien toimittajissa näkyy poikkeuksellisen korostuneena kaikille toimittajille yhteinen tapa pyrkiä jatkuvasti nousemaan sisäisessä hierarkiassa. Keinona käytetään sähköisten apulaitteiden avulla ilmaistavaa rituaalinomaista kiireisyyttä.

Yleisradion toimittajat ovat keskimäärin ulkoasultaan vähemmän loistokkaita kuin Helsingin Sanomien toimittajat. Myöskään Yleisradion toimittajat eivät mielellään jätä kotipaikkaansa: etenkin vanhemmat yksilöt voivat pysytellä yhdyskunnan suojissa vuosikaupalla.

Yleisradion toimittajan tunnistaa helposti siitä, että se seisoo yleensä moraalisessa ylärinteessä. Sieltä Yleisradion toimittaja katselee lajityypillisesti nokanvartta eritoten muita toimittajia. Ääni on nariseva.

Yleisradion television ajankohtaisohjelmien toimittaja on ainakin oma alalajinsa. Sen tunnistaa erittäin helposti pönöttävästä asennosta, tummasta taustasta ja synkästä jousimusiikista.

Iltapäivälehden toimittaja on toimittajaperheen iloinen haaskalintu! Iltapäivälehden toimittaja on sukupuolesta ja seksuaalisista mieltymyksistä riippumatta äärimmäisen kiinnostunut ihmisnaisten rintarauhasista.

Iltapäivälehden toimittajan tapaa useimmiten kesällä maastossa iltahämärissä, kun se pyrkii seuraamaan lähietäisyydeltä näkösuojassa tarpeitaan toimittavia ihmisiä. Ääntely: ”Katso kuvat, katso kuvat.”

Iltapäivälehden toimittajan moraali on usein niin kaksijakoinen, että sen haarautumisen voi havaita tehokkaiden kiikareiden avulla.

Näiden valtalajien lisäksi maastossa voi törmätä järjestölehtien ja poliittisten lehtien toimittajiin. Ne tunnistaa parhaiten erikoislaatuisesta käytöksestä: toimittaja kuvittelee olevansa kokoaan suurempi.

Ääntely on karkean värittynyttä, muttei kanna kauas.

Katkelma syksyllä ilmestyvän teoksesta Suomen toimittajat värikuvina (toim. A. Rival-Jakka, Isokynä-press 2013).

Tweet