Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Saksalaisjätti haastaa Vapon
5.10.2007 1.00
Pellettibisnes kasvaa kohisten. Sekä pelletin tuotanto että käyttö ovat lähes kymmenkertaistuneet 2000-luvulla Suomessa. Noin 70 prosenttia kaikista Suomessa tuotetuista pelleteistä menee kuitenkin yhä vientiin.
”Suomesta puuttuvat isot voimalaitokset, jotka käyttäisivät pellettiä”, sanoo markkinointipäällikkö Matts Kempe energiayhtiö Vaposta.
Tällaisia voimalaitoksia on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa, jotka ovat myös suomalaisen pelletin suurimmat vientimaat.
Kempe syyttää kotimarkkinoiden vetämättömyydestä valtiovallan energiapolitiikkaa.
”Ruotsissa fossiilisten polttoaineiden verotus ja investointitukijärjestelmät ovat ihan eri luokkaa. Suomessa lämmitysöljyn hinta on pidetty kevyellä verotuksella jo kymmeniä vuosia alhaisena.”
Myös Pellettienergiayhdistys on ihmetellyt, miksi sinivihreä hallitus kiristää liikenteen polttoaineiden verotusta, mutta ei lämmitysöljyn.
Toisin kuin liikenteessä, kiinteistöjen lämmityksessä on Kempen mukaan jo valmiina tekniikka, joka mahdollistaa biopolttoaineiden käytön lisäämisen. Pellettien käyttäminen lähellä tuotantopaikkaa säästäisi kuljetuskustannuksia ja ympäristöä.
Suomen pellettituotantokapasiteetti tuplaantuu muutamassa vuodessa. Uusia tehtaita rakentavat energiayhtiö Vapon lisäksi parhaillaan suomalainen sahatavaranvalmistaja Versowood sekä Euroopan suurimpiin kuuluva pellettivalmistaja saksalainen German Pellets.
Kempe toivottaa uudet kilpailijat tervetulleiksi.
”Kilpailija luo uskottavuutta kuluttajien silmissä ja panee Vapon yrittämään entistäkin enemmän. Eri asia on, kuinka paljon German Pelletsin tuotannosta menee vientiin ja kuinka paljon se aikoo satsata Suomen kotimarkkinoiden kehittämiseen. Toivon, että se panostaa.”
Pohjois-Euroopan pellettimarkkinoilla Vapo on kuningas. Sillä on Itämeren alueella 15 omaa tehdasta ja kolme sopimusvalmistajaa. Itsenäisiä tehtaita on Suomessa toistakymmentä, ja viisi on tulossa.
Pelletin hinta on noussut vuodessa kymmenen prosenttia. Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Reine Piippo kumoaa epäilyt, joiden mukaan kallistuminen johtuisi Vapon valta-asemasta.
”Hintaa nostavat kilpailu raaka-aineista ja kuljetusten kallistuminen”, Piippo sanoo.
Vapon visioissa Suomessa käytetään 2010 yli miljoona tonnia pellettiä, mikä vastaa 5,2 terawattituntia. Sillä lämmittäisi 50 000 omakotitaloa, kaksituhatta teollisuuskiinteistöä ja sata lämpövoimalaitosta. Tämän vuoden pellettituotanto on arviolta 350 000 tonnia.
Paahtopuun toimitusjohtaja Jarmo Ovaskainen ei usko, että visio toteutuu.
”Mutta vaikka se puolittuisi, se on hemmetin iso määrä.”
Tämä tarkoittaa, että kilpailu pienkäyttäjille tarkoitetun pelletin raaka-aineista, sahanpurusta ja höylälastusta, kovenee. Ottajia näille on myös paperi- ja levyteollisuudessa.
Niinpä esimerkiksi kaikki Vapon uudet tehtaat rakennetaan niin, että niissä voidaan kuivata kosteaa purua. Suurissa voimalaitoksissa voidaan käyttää myös muista raaka-aineista, esimerkiksi puun kuoresta tai ruokohelpistä tehtyä pellettiä.
yritykset ympäristöteknologia uusiutuvat bisnes energiapeli pelletit
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
