Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Pellettiässä
Laura Vesa
bisnestä etukenossa. Investoinnit maksavat itsensä hitaasti takaisin, joten vielä Jarmo Ovaskainen ei omien sanojensa mukaan pääse pellettirahoilla pröystäilemään. Kuvan pelletti on oma, mutta auto vaimon.
5.10.2007 1.00
Jarmo Ovaskainen aikoo pelastaa maailman pellettibisneksellä.
Sahanpurun tuoksu leijuu voimakkaana Juupajoen Korkeakoskella sijaitsevalla teollisuusalueella. Vaaleaa purua on pitkin pihoja, liiskautuneena märkään asvalttiin. Eikä ihme, sillä alueella on useampi saha. Sahojen seasta löytyy myös entinen ovitehdas, jossa Paahtopuu-niminen yritys nykyisin valmistaa pellettejä.
Pihassa seisoo tehtaan väreihin kauniisti sointuva Jaguaari. Olemme siis tulleet oikeaan paikkaan. Täältä täytyy löytyä energiapelin voittaja: yrittäjä, joka on haistanut uusiutuvien energialähteiden kasvavan kysynnän aikaisemmin kuin muut.
”Jarmo Ovaskainen, maailman pelastaja”, Paahtopuun toimitusjohtaja Jarmo Ovaskainen kertoo usein esittäytyvänsä – vitsillä, tietenkin.
Paahtopuu on valmistanut pellettejä kuutisen vuotta. Ovaskaisella on missio: hän haluaa yhä useamman kodin ja laitoksen lämpenevän Paahtopuun tytäryhtiön PP-Hotin pellettilämpökeskuksilla. Ensi töikseen hän aikoo pelastaa Lounais-Suomen.
”Otetaan nyt ensin se alue, missä ihmiset asuvat”, Ovaskainen letkauttaa.
Ovaskainen on puumies henkeen ja vereen. Hänen nuoruudessaan Ruovedellä oli yhteensä seitsemän sahaa. Kymmenisen vuotta sitten Ovaskaisen pomo ruovetisessä Pihlavan ikkunassa käski ottaa selvää pelleteistä.
”Vaikka olen ollut pienestä pitäen näissä puuhommissa, en yhtään tiennyt, mikä pelletti on”, Ovaskainen kertoo.
Selvitystyön lopputulos oli, ettei ovi- ja ikkunatehtaan kannattanut ryhtyä pellettipuuhiin. Sen sijaan Ovaskaisen päässä alkoi muhia ajatus, että pelletti voisi olla hänen oma juttunsa.
Vuonna 2000 Ovaskainen perusti ystäviensä Mika Kurjasen ja Markus Luodelahden kanssa Paahtopuun. Luodelahti omistaa 40 prosenttia perheyrityksenä pyöritetystä JPJ-Woodin sahasta, ja Kurjasella on yrittäjätaustaa entuudestaan.
”Minä olen hallintovastaava ja höpöttäjä, ja Mika pitää tämän käkikellon käynnissä”, Ovaskainen kuvaa miesten välistä tehtävänjakoa.
Hyvä idea ei vielä riittänyt, rahoituksen saamiseksi tarvittiin asiakas. Kolmikko lähti lakki kourassa energiayhtiö Vapon puheille. Tuloksena oli kuin olikin viiden vuoden sopimus, ja yritys sai rahoitusyhtiö Finnveralta lainalleen takauksen.
Tehdas pystytettiin Ruovedelle. Jälkeenpäin ajateltuna sijainti oli mahdollisimman huono: keskellä ei mitään, kaukana asiakkaista ja raaka-aineista.
Heinäkuussa 2003 kohtalo puuttui peliin – salama poltti koko tehtaan maan tasalle. Paahtopuulle tämä kääntyi lopulta voitoksi. Yritys otti lisää velkaa ja avasi entistä ehomman tehtaan sahan viereen Juupajoelle.
”Kun polttajakin oli selvillä, iso poika pilven päällä.”
Paahtopuun tehdashalli näyttää autiolta, ja syykin on selvä. Hallissa on tilaa kolmelle tuotantolinjalle, joista vasta yksi on käytössä.
”Me uskoimme tulevaisuuteen”, Ovaskainen sanoo.
Päivi Haavikko seuraa lasin takaa valvomosta, kuinka yksinkertaisella linjastolla koneet jauhavat, kuumentavat ja puristavat purua kahdeksan millimetriä paksuiksi papanoiksi. Koneet pyörivät arkisin ympäri vuorokauden, mutta valvomoon riittää yksi ihminen vuorollaan.
”Jos purua saadaan lisää ja tuotantolinjoja tulee kolme, tarvitaan vain kaksi uutta hiirtä”, Ovaskainen osoittaa tietokonepöytää.
Kasvu on kiinni raaka-aineen riittävyydestä.
”Kyllähän tuohon jokunen hippu enemmänkin mahtuisi”, Ovaskainen osoittaa vain päädystään peittynyttä varastoa.
Paahtopuun pellettien raaka-aine tulee ovi- ja ikkunatehtailta sekä höyläreiltä. Sahanpuru on liian märkää. Kuivasta purusta Paahtopuu joutuu kilpailemaan hevosmiesten ja toisten pellettitehtaiden kanssa.
”Viisi vuotta sitten purua ajettiin roskana metsään, nyt siitä kilpailee 20–30 pellettitehdasta.”
Ovaskaisen märkä uni on kuivattaa jatkossa naapurissa sijaitsevan JPJ-Woodin sahan märkäpurua pellettien raaka-aineeksi. Tämä olisi kilpailuetu, sillä purusta voidaan maksaa vähän enemmän, jos sitä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Myös ympäristökuorma vähenee, kun noin 700 rekkaa jää pois liikenteestä.
”On pohdittu, että pantaisiin porukalla vähän isompi nuotio tuohon tehtaalle”, Ovaskainen sanoo.
Kuivuri on iso ja kallis investointi. Se syö pienen kylän verran energiaa, mikä nostaa pelletin hintaa ja heikentää sen ympäristötasetta.
Mutta nyt Ovaskainen haluaa puhua PP-Hotista, Paahtopuun lämpöä myyvästä tytäryrityksestä. PP-Hot toimittaa kerrostaloryhmien ja muiden omakotitaloja suurempien asiakkaiden pihaan pelleteillä käyvän lämpökeskuksen.
Keskus on PP-Hotin omistuksessa, ja yritys hoitaa sen ylläpidon. Asiakkaan tehtäväksi jää vain postiluukusta tipahtavan laskun maksaminen. Huoltoreissuilla yhtiön tankit käyvät täyttämässä myös pienasiakkaiden, eli omakotitalojen, pellettivarastot.
”Idea on kuin Rabbe Grönblomin Kotipizza. Jos tilaat frutti di maren, tiedät mitä saat. Meidän pizzamme vain ovat kattilatehoja”, Ovaskainen kuvailee.
PP-Hotilla on 20 lämpökeskusta Turun ja Tampereen seudulla. Ne tuottavat 15 000 megawattia energiaa. Kuudessa vuodessa luku on tarkoitus hilata
90 000 megawattiin.
Tällöin Paahtopuun koko pellettituotanto menisi omaan käyttöön. Nyt Vapolle menee kesäkaudella vielä puolet tuotannosta.
”Lähdemme pikkuhiljaa omille siiville, kasvamme erilleen hyvässä yhteistyössä.”
Raaka-aineen rajallisuuden takia pellettiliiketoiminta ei voi kasvaa loputtomiin.
”Mutta kuten Kotipizzan, lämpöliiketoiminnan voi viedä vaikka Ranskaan. Kasvu on ihan mieletön, ajatellaan vaikka Pietaria.”
Vielä Paahtopuulla ei ole pulaa työvoimasta. Kasvuun pitää kuitenkin varautua, joten Ovaskainen on ollut mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa puuhaamassa Orivedelle LVI- ja bioenergia-alan oppimisaluetta.
”Ajatuksissa on, että otettaisiin tuohon rinnalle opiskelijoita, joista pyritään nappaamaan parhaat töihin. Vähän kuin NHL:n farmiliiga.”
Valtaosa Suomessa tuotetusta pelletistä menee yhä ulkomaille. Ovaskaisen mukaan syy on selvä.
”Öljy on liian halpaa. Jos öljy maksaisi Suomessa yhtä paljon kuin vaikka Ruotsissa, kyllä alkaisi pelletti kiinnostaa.”
Ovaskaisen mielestä päättäjien pitäisi nyt siirtyä porkkanasta keppiin, eli verotukseen. Pelletin hinnannousua kauhistelevia Ovaskainen ihmettelee.
”Minkäs energian hinta on viime aikoina laskenut?”
Pellettibisnes kukoistaa, uusia tehtaita perustetaan ja vanhat vaihtavat omistajaa. Pellettiyrittäjän taskuja eivät voitot Ovaskaisen mukaan kuitenkaan venytä. Kalliit investoinnit maksavat itsensä hitaasti takaisin.
”Tämä on erittäin etupainotteista bisnestä.”
Niin, ja se pihassa kiiltelevä Jaguaari, sekin on vaimon. Tappiota Paahtopuu ei kuitenkaan ole tehnyt, vaan joka vuosi tulos on ollut hieman plussan puolella.
Entä olisiko Ovaskainen valmis myymään Paahtopuun?
”No, eikös kaikki ole kaupan. Jos joku oikein kauhea reppu rahaa mukanaan tulisi ovelle, niin alkaisihan siinä puntti tutista”, Ovaskainen toteaa.
Sitten hän herkistyy.
”Vaikka kyllähän tämä alkaa olla sydämen asia, ollaan tunteella mukana. Meillä on tosi hyvä porukka, ja olemme siitä tosi ylpeitä.”
Kuka?
- Jarmo Ovaskainen, 52 v.
- Toimitusjohtaja, Paahtopuu ja PP-Hot.
- Asuu Tampereella, perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta.
- Ikuinen rakentaja, harrastaa myös tennistä, teatteria ja moottoripyöräilyä.
- Kaksi tatuointia, toinen Harley Davidson -sessioista Kalajoelta, toinen 50-vuotislahja lapsilta.
- Puumies-järjestön aktiivijäsen.
Paahtopuu ja pellettibisnes
- Paahtopuu valmisti viime vuonna 20 000 tonnia pellettejä. Sillä lämmittää 4 500 omakotitaloa ja korvaa noin 9 500 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Hiilidioksidipäästöjä jää syntymättä 27 miljoonaa kiloa.
- Paahtopuu toimittaa pellettejä energiayhtiö Vapolle sekä kymmeniin omakotitaloihin. PP-Hotilla on 20 keskisuurta asiakasta.
- Paahtopuun pellettiliiketoiminnan liikevaihto oli viime vuonna 1,7 miljoonaa ja lämpöliiketoiminnan 200 000 euroa.
- Öljyä korvaaviin investointeihin voi saada valtiolta enimmillään 25 prosenttia investointitukea. Paahtopuu on saanut osaan investointejaan tukea noin 20 prosenttia.
- Paahtopuu työllistää kymmenen ihmistä.
yritykset ympäristöteknologia uusiutuvat bisnes energiapeli pelletit
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
