Hiili jyrää

12.10.2007 1.00

Elina Heino

Kivihiili on ilmastomuutoksen kannalta kaikkein pahin polttoaine. Lähivuosikymmeninä hiilen käyttö kuitenkin lisääntyy huimasti. Miten se on mahdollista?

KONSULTTIYHTIÖ PÖYRYN neuvotteluhuoneessa Espoon Otaniemessä on yhä käytössä menneen arkkitehtipolven rakastamat jalkakäyttöiset valokatkaisimet, jotka on piilotettu pöydän alle huoneen takanurkkaan. Hankalat katkaisijat olivat yllätys Pöyryn energiakonsultointia Suomessa johtavalle Heli Antilalle, kun hän kymmenen vuotta sitten siirtyi Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkijan tehtävistä Pöyrylle.

”Tekniikan tohtori, eikä osaa valoja sytyttää”, Antila ironisoi itseään.

Heli Antila on avainasemassa ilmastomuutoksen torjunnassa. Antilan kaltaisilta konsulteilta yritykset kysyvät neuvoja miettiessään, mistä saavat energiansa tulevaisuudessa. Pöyry on erikoistunut muun muassa energia-alan ja metsäteollisuuden konsultointiin. Konsultti ottaa ympäristökysymykset mukaan keskusteluihin, jos hän katsoo, että niillä on vaikutusta asiakkaan liiketoimintaan.

”Vuosiin 2002–2003 asti ilmastoasiat olivat yritysjohtajien mielestä ympäristöasioita, mutta siitä eteenpäin niitä on pidetty yritysjohdon asioina”, Antila sanoo.

Asennemuutoksen takana on raha. Kun ilmastonmuutos uhkaa yritysten liiketoimintaa, se otetaan huomioon käytännön valinnoissa.

Vielä ei kuitenkaan suomalaisten pörssiyritysten mielestä ole yhdestoista hetki toimia, vaikka ne ilmastoa riskinä pitävätkin. Tämä selvisi lokakuun alussa julkistetussa kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure Projectin kyselyssä.

Hyvä esimerkki ympäristöriskien ja rahan suhteesta on kivihiili. Se on hiilidioksidipäästöiltään kaikkein eniten ilmastoa rasittava energiamuoto. Lisäksi kivihiilen poltto vapauttaa rikki- ja typpioksideja sekä aiheuttaa hiukkaspäästöjä.

Kivihiilen musta maine tunnetaan, ja esimerkiksi keskustalainen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kohautti alkukesästä vaatimalla Suomea lopettamaan kokonaan hiilen käytön lämmön ja sähkön tuotannossa. Hallituksen ilmastoasiantuntijan Oras Tynkkysen (vihr) mukaan hiilivoimalle ei ole sijaa, jos Suomi aikoo pitää ilmastotavoitteensa.

Kivihiili näyttää kuitenkin olevan maailmanlaajuisen energiapelin voittajia. Energiayhtiö BP:n vuosikatsauksen mukaan hiilen kulutus kasvoi viime vuonna nopeammin kuin minkään muun energian.

Hiilen asema pysyy vankkana pitkälle tulevaisuuteen. OECD:n kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan hiilen suhteellinen osuus maailman energiatuotannosta putoaa noin prosentin vuoteen 2030 mennessä. Tämän ei pidä antaa hämätä. Käytännössä kivihiilen käyttö lisääntyy valtavasti, koska energian kulutus ylipäätään kasvaa 50 prosenttia.

Mikä on kivihiilen suosion salaisuus? Antila on hyvä vastaamaan tähän, sillä Pöyryn energia-liiketoimintaryhmä on tänä vuonna mukana muun muassa kolmen hiilivoimalan suunnittelussa Sri Lankaan ja konsultoimassa venäläisen OGK-3-yhtiön kahta Tulaan rakenteilla olevaa hiilivoimalaa.

Venäjällä saattaa olla tarjolla muitakin töitä tulevaisuudessa, sillä uutistoimisto Reutersin mukaan maan hallitus harkitsee kuudentoista kaasuvoimalaitoksen muuttamista kivihiilellä toimiviksi. Venäjällä on suuret hiilivarat, joilla se voi tyydyttää kasvavaa energiantarvettaan ja myydä ehtymässä olevan hintavan maakaasun Euroopan markkinoille.

”Kivihiili on ainoa energiamuoto, jolla on oikeasti toimivat maailmanmarkkinat”, kertoo Antila.

Kivihiilellä on kaksi valttikorttia ylitse muiden. Sen hinta pysyy vakaampana kuin muiden energialähteiden, ja sitä saa varmasti. Kivihiiltä on tasaisesti vähän kaikkialla maailmassa, joten siitä ei saa niin herkästi riitaa aikaiseksi kuin harvoilla ja usein poliittisesti herkillä alueilla sijaitsevasta öljystä. Kivihiili ei ole uusiutuva luonnonvara, mutta joidenkin arvioiden mukaan sitä riittää maailmassa vielä ainakin kahdeksisadaksi vuodeksi.

Euroopan unioni on viime vuosina pannut hanttiin kivihiilelle. EU:n päästökauppa nostaa kivihiilen hintaa, ja vuoden alussa unioni päätti, että viidennes kaikesta energiankäytöstä on 2020 tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. Antilan mukaan jotain tällaista energiamarkkinoilla osattiin odottaa, mutta tavoitteen määrääminen sitovaksi oli yllätys.

”Se on todella iso juttu.”

Hän on utelias näkemään, miten päätös pannaan toimeen ja mitä tavoitteita maille asetetaan. Antila uskoo samaan arvioon uusiutuvien energioiden tulevaisuudesta kuin IEA: niiden käyttö kasvaa tuhansia prosentteja vuoteen 2030 mennessä.

”Ne eivät silti korvaa kivihiiltä.”

Maailman energiankulutuksen kasvu selättää hyvät aikomukset.

Hiili olisi mainio energianlähde, jos siitä saataisiin hiilidioksidi pois. Viime vuosikymmeninä on kehitetty tekniikoita, joilla hiilestä saadaan ilmastolle harmiton, mutta toistaiseksi ne ovat yrityksille aivan liian kalliita. Ainakin Yhdysvalloissa, Saksassa ja Norjassa on suunnitteilla tai rakenteilla koelaitoksia, joissa etsitään kustannustehokasta keinoa ottaa talteen ja varastoida kivihiilen poltossa vapautuva hiilidioksidi.

Antila arvelee, että viiden vuoden kuluttua hiilidioksidin talteenotto ei enää ole piiperrystä. Siihen satsataan nyt tosissaan.

”Saksassa uudet kivihiilivoimalat rakennetaan niin, että tarvittaessa voidaan siirtyä hiilidioksidin talteenottoon. Euroopan unionissa ollaan sitä mieltä, että vuoden 2020 jälkeen kaikissa uusissa laitoksissa pitäisi olla talteenottomahdollisuus”, Antila kertoo.

Suomalaisia ei juuri lohduta, vaikka hiilidioksidi osattaisiinkin ottaa tehokkaasti talteen kivihiilestä. Sen varastointi olisi nykytietämyksen mukaan Suomessa miltei mahdotonta. Hiilidioksidia voisi imeyttää huokoiseen maaperään, mutta suomalainen maa on lujaa peruskalliota.

Antila ei juuri pohtisi vaihtoehtoa, että kivihiili pitäisi poistaa yritysten energiavalikoimista. Yksityishenkilönä hän suostuu kuitenkin antamaan ”villin arvauksensa” siitä, mitä kivihiilestä luopuminen vaatisi ihmiskunnalta: Ydinvoima olisi hyväksyttävä maailmanlaajuiseksi siirtymävaiheen energiatuotantomuodoksi ja lisäksi tarvittaisiin valtamerienergian kaltaisten uusiutuvien tuotantomuotojen läpimurtoja. Kaikki olemassa olevat energiansäästökeinot pitäisi ottaa käyttöön, jolloin energiankulutus putoaisi kymmeniä prosentteja.

Kotona Heli Antila on yrittänyt opettaa murrosikäisiä lapsiaan sammuttamaan turhia valoja ja kierrättämään, mutta oppi ei ole vielä mennyt täysin perille.

Hän ei luottaisi energiansäästössä ihmisten hyvään tahtoon, vaan tekisi siitä automaattista. Kotona valot voisivat sammua itsestään ja lämpötilat vaihdella automaattisesti tarpeen mukaan.

”Olen miettinyt energiatehokkuutta hirveästi, koska sillä sektorilla saataisiin tuloksia nopeasti.”

Maksaako pari kertaa kuukaudessa ulkomaille lentävä Heli Antila päästösakkoa esimerkiksi Maan ystävien lentorahastoon?

”Parannan mieluummin maailmaa niillä keinoin, joihin itse uskon”, Antila kuittaa.

Kuka?

• Heli Antila, 44 v.
• Energiakonsultoinnin toimialajohtaja Pöyry Energyssä. Neuvoo yrityksiä muun muassa energiavalinnoissa.
• Asuu Espoossa.
• Perheeseen kuuluu mies ja 14- ja 16-vuotiaat lapset.

Pöyry-konserni

• Globaali konsultointi- ja suunnitteluyritys.
• Keskittynyt energiaan, metsäteollisuuteen, infrastruktuuriin sekä ympäristöasioihin.
• Liikevaihto 623,3 miljoonaa euroa ja voitto 34,8 miljoonaa euroa 2006.

yritykset  ympäristöteknologia  kivihiili  energiapeli 

Tweet