Kuka käärii rahat kuudennesta reaktorista?

23.11.2007 0.00

Jukka Vahti

Seuraavasta ydinvoimalasta ei ole päätöksiä, mutta sen rakentamisesta käydään jo kovaa kamppailua.

 

kuudennen ydinreaktorin rakentamisesta Suomeen ei ole vielä minkäänlaista päätöstä, mutta sen ympärillä käy jo kova kuhina. Viides reaktori on vasta rakenteilla Olkiluotoon, mutta elinkeinoelämän visioissa jonnekin päin maata rakennetaan kuudes ja ehkä seitsemäskin reaktori jo ensi vuosikymmenen aikana.

Ydinreaktorien rakentamisessa on kyse isoista rahoista, ja pottia jakamaan on tunkua.

Näin voisi päätellä ainakin siitä innosta, millä voimayhtiöt, teollisuus, työmarkkinajärjestöt ja paikalliset sähköyhtiöt ovat uusiin ydinvoimalahankkeisiin suhtautuneet. Isot pyörät on pantu pyörimään: uutiset kertovat voimayhtiöiden ydinvoimaprojektien ympäristöselvitysten etenevän eri puolilla Suomea. Samaan aikaan uusien ydinvoimaloiden osakkuuksista kilpaillaan verisesti.

Nykyiset ydinvoimayhtiöt Teollisuuden voima TVO ja Fortum Power and Heat tekevät parhaillaan ydinlaitoksen ympäristövaikutusarvioita Eurajoella ja Loviisassa. Kolmantena uuden reaktorin rakentamisesta kilpailee uusi tulokas, Fennovoima, jonka omistavat muun muassa Boliden, Outokumpu ja saksalainen energiajätti Eon. Fennovoiman ydinvoimalan paikaksi ovat ehdolla Pyhäjoki, Simo ja Ruotsinpyhtää.

Fennovoima on ilmoittanut haluavansa rakentaa oman voimalan TVO:n ja Fortumin ratkaisuista riippumatta, koska niiden mahdollisesti rakentamasta voimalasta ei liikenisi riittävästi sähköä Outokummulle. Hallitukselta ja eduskunnalta tullaan siis todennäköisesti lähivuosina vaatimaan päätöksiä paitsi kuudennesta, myös seitsemännestä reaktorista.

Kilpailussa uusista voimaloista vääntävät kättä paitsi ydinvoiman kannattajat ja vastustajat, myös TVO:n taustalla oleva metsäteollisuus ja Fennovoiman edustama metalliteollisuus.

Ydinsähkön vetovoimasta kertoo Fennovoiman tuoreen osakeannin menestys: yrityksen osakaspohja laajeni lokakuussa yli 60 uudella omistajalla. Joukossa on sellaisia suomalaisten arjesta tuttuja yrityksiä kuin Atria, Kesko, Myllyn Paras, SOK ja Valio.

Lisäydinvoimalalle löytyy kannatusta laajalta rintamalta, vaikka kaikki eivät näe sille välttämätöntä tarvetta. Ydinvoiman vastustajat pelkäävät, että Suomesta puuhataan ulkomaisessa omistuksessa olevien suuryritysten ydinvoimapuistoa.

”Jos kaikki suunnitellut ydinvoimalat rakennetaan ja samalla huomioidaan EU:n tavoitteet uusiutuvasta energiasta ja energiankäytön tehostamisesta, meillä on parinkymmenen vuoden päästä yhden tai kahden voimalaitoksen verran sähköä vietäväksi. Suomi olisi selvästi sähkön nettoviejä”, professori Peter Lund Teknillisestä korkeakoulusta sanoo.

Uusien ydinvoimayksikköjen näkyvin puolestapuhuja on perinteinen teollisuus, vaikka suurten paperitehtaiden lopettamisuutisten perusteella sähkönkulutus Suomessa vähenee.

Arviot kotimaisen sähkön tarpeesta vaihtelevat melkoisesti. Kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi Suomen sähkönkulutuksen kasvavan 18 prosenttia nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Greenpeacen energiaraportin mukaan Suomessa voitaisiin 2020 tuottaa uusitutuvilla ja säästää yli kaksinkertaisesti se määrä sähköä, jonka parhaillaan rakennettava 1 600 megawatin ydinvoimala tulee tuottamaan.

Suomalaisen metsäteollisuuden kärvistellessä kallistuvien raaka-aineiden ja huonosti vetävien markkinoiden kanssa energiayhtiöillä menee lujaa. Perinteinen teollisuus saattaa tulevaisuudessa keskittyä nykyistä enemmän energiantuotantoon. Oma ydinvoimala piristäisi liiketoimintaa kummasti.

”Jos ei yhtäkkiä enää olekaan sellu- ja paperitehtaita, näille yrityksille jää energia. Se otetaan kauppatavaraksi, jos muut tuotteet eivät mene kaupaksi. Metsäyrityksistä tulee energiayrityksiä”, Peter Lund maalailee.

Kun paperiteollisuuden suuryritysten voitot jäävät alle kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta, Fortum takoo sähköä myymällä jopa 30 prosentin voittoja.

Suomen neljä käytössä olevaa ydinvoimayksikköä ovat olleet omistajilleen kannattavia investointeja. Nykyisistä voimaloista TVO:n Olkiluodon yksiköt eivät tavoittele voittoa, vaan tuottavat omistajilleen sähköä omakustannushintaan. Omistajat, eli metsäyhtiöt ja paikalliset sähköyhtiöt, käyttävät tuotetun sähkön joko itse tai myyvät sitä eteenpäin.

Näin toimisi myös Fennovoiman kaavailema ydinvoimala: kukin omistaja saisi sähköä omistusosuutensa mukaan.

Fortum puolestaan on parasta mahdollista tuottoa tavoitteleva pörssiyhtiö. Muhkeat optio-ohjelmat kertovat Fortumin onnistuneen tavoitteessaan viime vuosina loistavasti.

TVO:n Eurajoen Olkiluotoon rakennuttama viides ydinreaktori on vielä toistaiseksi kaukana kannattavasta, projektin viivästymisen lopullinen lasku selviää vasta myöhemmin. TVO:n toimitusjohtajaa Pertti Simolaa Olkiluodon nykyisen rakennustyömaan kompastelut eivät arveluta.

”Uskomme, että lisäkapasiteettia tarvitaan jatkossakin. Tietenkin pyrimme ottamaan opiksi, ja tekemään jatkohankkeet laadukkaammin”, Simola sanoo.

TVO:n tavoite on jättää periaatepäätöshakemus kuudennesta voimalasta 2008 jälkipuoliskolla.

Meneillään olevat ympäristövaikutusten arvioinnit eivät varsinaisesti tarkoita ydinvoimahankkeen käynnistämistä. Todellinen aloite yritykseltä on hakea eduskunnan siunaamaa hallituksen periaatepäätöstä.

Hallitusohjelman mukaan uusia energiahankkeita arvioidaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Lainsäädäntö antaa hallitukselle tässä hyvin väljät valtuudet.

Päätöstä tehdessään hallitus arvioi ydinlaitoshankkeen tarpeellisuutta maan energiahuollon kannalta, suunnitellun sijaintipaikan sopivuutta ja laitoksen ympäristövaikutuksia. Samalla puntaroidaan rakennuttajan kykyä huolehtia ydinpolttoaineen ja -jätteen huollosta.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä ei tässä vaiheessa haluta arvioida ennakkosuosikkeja edes nimettömänä.

”Se, joka taitavimmin asiansa hoitaa, voi voittaa”, ministeriön virkamies tiivistää.

Tällä hetkellä TVO on vahvin ehdokas kuudennen ydinvoimalan rakentajaksi. Maaliin on silläkin vielä pitkä matka.

Se, nouseeko Suomeen seitsemäskin reaktori, riippuu Fennovoiman hankkeen etenemisestä. Yhtiön suurimmaksi esteeksi on muodostumassa ydinjätteen loppusijoitus, sillä TVO:n ja Fortumin omistama loppusijoitusyhtiö Posiva ei ole ainakaan toistaiseksi ollut halukas hoitamaan kilpailijan jätöksiä.

Kokonaan oma arvailujen aiheensa on ydinreaktorin toimittaja. Loviisan nykyiset reaktorit on ostettu Venäjältä ja Olkiluodon toiminnassa olevat yksiköt amerikkalaiselta valmistajalta.

Viidettä reaktoria rakentavan Arevan uskottavuus on rapautunut Olkiluodon työmaan rakennusaikataulujen venyessä, mutta ranskalaisyhtiö ei ole sekään poissa laskuista seuraavasta urakasta kilpailtaessa. Ydinreaktorin rakentajia kun ei löydy maailmasta ruuhkaksi asti, ja Areva voi nyt kehuskella ainutlaatuisella, tuoreella kokemuksella mittavasta ydinvoimalaprojektista.

Hallitus ei voi ainakaan muodollisesti vaikuttaa reaktorin valintaan, vaan toimittaja valitaan rakennuttajan järjestämän tarjouskilpailun perusteella. Rakennuttaja myös päättää reaktorin toimittajasta.

Myös sijoituspaikkakunnalla on sanansa sanottavana ydinvoiman lisärakentamisesta. Kunta voi halutessaan kieltäytyä ottamasta ydinvoimalaa vastaan. Käytännössä ydinlaitoksen rakentaminen ja pyörittäminen on kuitenkin kuntapäättäjille taloudellisesti erittäin houkutteleva vaihtoehto.

Ruotsinpyhtäällä kunnanvaltuusto päätti suhtautua myönteisesti Fennovoiman ympäristövaikutusarviointiin, vaikka iso osa kuntalaisista vastustaa kiihkeästi ydinvoimalan rakentamista idylliseen saaristolaismaisemaan.

Ydinvoimalayksikkö tuo pienelle kunnalle isot tulot. Fortum pulittaa tällä hetkellä noin kolmanneksen Loviisan kaupungin verotuloista. Eurajoen kunnan arvioidaan käärivän Olkiluodon nykyisistä yksiköistä noin kolmen miljoonan euron kiinteistöverotulot vuosittain.

Olkiluoto kolmosen on arvioitu tuovan kunnalle jatkossa jopa viisi miljoonaa euroa kiinteistöveroa vuosittain. TVO työllistää Rauman seudulla noin 800 ihmistä, Olkiluoto kolmosen rakennustyömaalla työskentelee parhaillaan noin 700 suomalaista.

Ydinvoimapelin voittajat eivät vielä ole selvillä, mutta ydinvoiman vastustajilla on nimetä mahdollisia häviäjiä.

Greenpeacen energiakampanjoitsijan Lauri Myllyvirran mielestä häviäjiä olisivat ainakin seuraavat 10 000 suomalaissukupolvea, joiden kannettavaksi lisäydinvoiman riskit jäisivät.

”Häviäjiä olisivat myös kaikki, joilla voisivat saada töitä energiatehokkaiden talojen rakentamisessa ja uusiutuvan energian tuotannossa”, Myllyvirta toteaa.

Myös vihreä europarlamentaarikko Satu Hassi korostaa menetettyjä mahdollisuuksia. Hassi huomauttaa, että kasainvälisen atomienergiajärjestön mukaan nykyisellä reaktoritekniikalla ja ydinvoiman käytöllä uraania riittää 50–70 vuodeksi.

”Tämä jo yksistään riittää kertomaan, että ydinvoimasta ei ole miksikään megaratkaisuksi ilmastonmuutoksen selättämiseksi. Uusiutuva energia ja energiansäästötekniikka ovat pakostikin vallitseva teknologia. Tästä buumista Suomen ei ole viisasta jättäytyä pois”, Hassi painottaa.

yritykset  ydinvoima  energiapeli  paperiteollisuus 

Tweet