Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sambian kaivostoiminnan lyhyt historia
7.3.2008 0.00
Sambian ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalla sijaitsee yksi maailman suurimmista kupariesiintymistä. Kuparin lisäksi Sambiassa louhitaan kobolttia, sinkkiä, lyijyä, kivihiiltä, kultaa, hopeaa, smaragdeja ja uraania.
Laajamittainen kaivostoiminta alkoi maassa 1900-luvun alussa, jolloin Kabwen kaupunkiin perustettiin lyijy- ja sinkkikaivos. Siirtomaavallan aikana kaivosteollisuutta hallitsivat ulkomaiset suuryhtiöt. Kun Sambia 1964 itsenäistyi, hallitus kansallisti kaivostoiminnan. Kuparin hinta oli korkealla 1970-luvun loppuun asti, ja valtion kaivosyhtiö Zambia Consolidated Copper Mines tarjosi kuparialueen asukkaille kaivostoiminnan ohessa koulutusta, terveydenhuoltoa ja liikuntapalveluja.
Sitten tuli öljykriisi ja kuparin hinta romahti. Hallitus paikkasi tilannetta lainaamalla rahaa ulkomailta. Parinkymmenen vuoden aikana Sambian bruttokansantuote romahti puoleen entisestä, ja lähes keskituloinen maa luisui maailman 25. köyhimmäksi.
Itsenäistymistä seurannut yksipuoluejärjestelmä murtui 1991. Uusi hallitus alkoi toteuttaa Maailmanpankin ja IMF:n räätälöimää rakennesopeutusohjelmaa, ja vuosikymmenen lopussa valtion kaivosyhtiö myytiin kansainvälisille yrityksille. Kuparin hinta oli alhaalla ja hallitus epätoivoinen saamaan ulkomaisia investointeja, joten neuvotteluissa vallitsivat ostajan markkinat. Hallitus myi kaivokset ehdoilla, jotka tarjosivat yrityksille verohelpotuksia ja vapauttivat ne lähes kaikista työ- ja ympäristölakivelvoitteista.
Vuosien 2002 ja 2006 välillä kuparin hinta lähes viisinkertaistui, ja esimerkiksi Konkola Copper Minesin voitot kasvoivat reilusta 50 miljoonasta yli 200 miljoonaan dollariin. Nyt Sambian hallitus haluaa muuttaa sopimuksia niin, että maa hyötyisi kaivostoiminnasta nykyistä enemmän.
historia öljy kaivosteollisuus raaka-aineet kivihiili
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
