Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kaivoskamppailu
Jussi Karmala
Pahat vihreät. Luomuviljelijä ja kaivosaktivisti Jon Sarmiento kertoo, että Filippiinien poliisit pitävät vihreitä usein kommunisteina. ”Kommunistit yhdistetään maolaississeihin, joten poliisi voi käyttää kovia otteita.”
7.3.2008 0.00
Filippiineillä Mindoron saaren asukkaat taistelevat jättiläismäistä nikkelikaivoshanketta vastaan. Vastassa on kansainvälinen yhtiö – ja oma presidentti.
Che Guevara -paitaan pukeutunut tummatukkainen Jon Sarmiento, 35, polkaisee moottoripyörän käyntiin ja tervehtii aseistettua vartijaa kaasuttaessaan ulos lomakeskuksen portista. Mindoron saari on Filippiinien rauhallisimpia alueita, mutta maolaississien tiedetään piileskelevän vuorilla.
Moottoripyörä pomppii palmujen, kevyiden asumusten ja katukeittiöiden reunustamalla kuoppaisella tiellä. Sarmiento kaartaa Naujan-järven rantaan, ja lapsilauma juoksee moottoripyörää vastaan. Lähellä miehet kantavat vihreitä sinturis-mandariineja pitkulaisiin veneisiin.
Naujan on Filippiinien viidenneksi suurin järvi, ja sen viereen on perustettu kansallispuisto.
”Jos nikkelikaivos avataan, järvi saastuu. Vuorilta laskeva joki tuo kaivoksilta järveen kemikaaleja ja kaivannaisjätteitä”, Sarmiento sanoo.
Brittiläis-norjalainen kaivosyhtiö Intex Resources aikoo avata Mindoron vuoristoon jättiläismäisen nikkelikaivoksen muutaman vuoden kuluttua. Yhtiö lupaa työpaikkoja, palveluja ja vaurautta. Kaivosta vastustavat aktivistit taas ovat huolissaan ympäristöstä, alkuperäiskansoista ja maanviljelystä.
Mindoron paikallishallinto ja kuvernööri vastustavat kaivosta, mutta maan hallitus ja presidentti ovat kaivostoiminnan puolella.
Kaivoksen vastainen taistelu on keskittynyt reilun 40 000 asukkaan Victorian kaupunkiin, jonka läheisille vuorille kaivosvaltaus on tehty. Luomuviljelijä ja Victorian vihreä kunnallispoliitikko Jon Sarmiento on kaivoskamppailun keskeinen aktivisti.
Sarmiento pysäyttää moottoripyöränsä Victorian pääkadulla sijaitsevan hammaslääkärin talolle. Sisällä hammaslääkärin tuolissa istuu pelokkaan näköinen teinipoika, jolta lääkäri on juuri kiskonut hampaan suusta. Hammaslääkäri Gloria Castillet kertoo vuorilla asuvan alkuperäiskansan, mangyaanien, hampaiden menneen viime vuosina huonoon kuntoon.
”He ostavat kaivosyhtiöltä saamillaan rahoilla makeisia”, hän sanoo.
Mangyaanit elävät pääasiassa omavaraistaloudessa, mutta myyvät myös banaaneja, kookospähkinöitä ja inkivääriä kylien asukkaille. Nikkelikaivos ajaisi reilut viisi tuhatta mangyaania mailtaan.
Filippiinien laki tunnustaa alkuperäiskansojen oikeuden maihinsa, mutta lain mukaan kaivosyhtiöt saavat käyttää maita neuvoteltuaan alkuperäiskansojen kanssa. Osa mangyaaneista kannattaa nikkelikaivosta, osa vastustaa sitä.
Victorian kylänraitilla on hohtavan valkoinen kirkko, jonka pihassa käy kova hälinä. Alliance Against Mining -järjestön aktiivit suunnittelevat seuraavan päivän kaivosmielenosoitusta.
”Mindoro on Manilan hedelmäkori, mutta kaivoksen jälkeen tästä tulee mutakori”, sanoo lippalakkiin ja ruutupaitaan pukeutunut Mindoron maanviljelijäliiton puheenjohtaja Nick Tumaca.
”Vuorilta tuleva joki kastelee riisipeltomme, mutta kaivos muuttaa joen virtausta, eikä viljely ole enää mahdollista”, hän sanoo.
Mindoro elää maataloudesta: riisistä ja hedelmistä. Saarella on voimakas kestävän kehityksen liike ja luomuviljely on yleistä. Maatalous on Filippiineille tärkeä, sillä seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana maan 84 miljoonaisen väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan. 2006 tehdyn brittitutkimuksen mukaan kaivostoiminnan lisääntyminen uhkaa Filippiinien ruuantuotantoa.
Intex Resources arvioi, että Mindorolla riittää kaivettavaa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Kirkon työntekijä Pol Sevilla on huolissaan alueen tulevaisuudesta sen jälkeen.
”Kaikki Filippiinien kaivoskaupungit ovat muuttuneet aavekaupungeiksi, kun kaivos lopettaa.”
Filippiinien saaristo on maailman mineraalirikkaimpia alueita, ja Filippiineillä on ollut kaivoksia satoja vuosia. Mindoro-saaren nimikin tulee espanjan sanoista Mina de oro, kultakaivos. Maan alla odottaa vieläkin arviolta 3 200 miljardin euron arvosta mineraaleja.
Filippiinien hallitus uskoo kaivoksiin. 1995 maa vapautti kaivostoiminnan Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin ohjeiden mukaan. Ulkomaalaiset kaivosyhtiöt saivat suuret verohelpotukset, ja kaivostoiminnan säätelyä vähennettiin kansainvälisten yritysten houkuttelemiseksi. 2000-luvulla Aasian talouskasvu ja raaka-aineiden kasvanut kysyntä ovat kiihdyttäneet kaivostoimintaa. Tällä hetkellä yli 2 000 kaivoshanketta odottaa lupapäätöstä. Maan presidentti Gloria Macapagal Arroyo on julistanut kaivosteollisuuden poistavan köyhyyden Filippiineiltä.
Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt odotusten mukaan. Lupaukset kaivosteollisuuden miljoonasta uudesta työpaikasta ovat jääneet reiluun sataantuhanteen, ja kaivosteollisuus on tuhonnut arvokkaita metsiä.
Mindorolla kaivoksen vastustajat ovat saaneet kampanjalleen kansainvälistä julkisuutta. Siitä on kirjoittanut brittilehti Guardian, ja marraskuussa Mindorolla järjestetty Aasian ja Euroopan nuorisoyhteistyöjärjestön Asefin kestävän kehityksen seminaari pui kaivoshanketta perinpohjaisesti. Myös Norjan televisio kävi tekemässä kaivoskamppailusta ohjelman viime syksynä, jonka jälkeen Norjan suurlähettiläs tuli tutustumaan tilanteeseen.
Intex Resources väitti nettisivuillaan norjalaistoimittajan joutuneen kaivosaktivistien propagandan uhriksi. Vihreän Langan kaivosasiaa koskeviin kysymyksiin yhtiö ei vastannut. Intex on sanonut toimivansa Filippiinien lainsäädännön puitteissa ja tekevänsä kaikki vaaditut ympäristöselvitykset.
Suurin ongelma onkin Filippiinien korruptoituneen keskushallinnon heikko lainsäädäntö. Suurin osa kaivoksen tuotoista päätyy ulkomaille, vaikka Filippiineillä riittäisi kehitettävää. Infrastruktuuri ja sosiaaliset uudistukset kehittyvät hitaasti, koska verorahat katoavat vääriin taskuihin. Maassa tehdään poliittisia murhia, eikä demokratia toimi.
Filippiiniläiset ovat koulutettuja, ja maassa toimii valtavasti kansalaisjärjestöjä. Järjestöt eivät kuitenkaan ole lähteneet mukaan valtakunnan politiikkaan. Mindorossa kaivoksen vastustamisen kärki on suunnattu kaivosyhtiötä vastaan, vaikka todellisuudessa suurin vastuunkantaja on kaivoslaeista vastaava Filippiinien hallitus ja presidentti.
Paluumatkalla Sarmiento näyttää kotitilalleen johtavaa tietä, josta osa on asvaltoitu. Tietä päällystetään aina vaalien alla.
”Viimeinen osuus päällystettiin vaalipäivänä, mutta vaalien jälkeen työt lopetettiin”, hän nauraa.
Myöhemmin moottoripyörä meinaa juuttua mutaan siltatyömaan kohdalla. Uusi ja vankka silta näyttää nousevan vauhdilla. Kestääpä sitten paremmin mineraalikuljetuksia.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
