Kirkko panostaa vainoon

26.3.2013

Vesa Sisättö

Varsinaissuomalaiselle kirkkokansalle tulee ilon päivät, kun kirkkohallitus antoi seitsemän uutta demoninkaatolupaa maan lounaisimpaan osaan. Demoninmetsästysseurat keräävät jo joukkojaan, jotka talikoin, kirvein ja muin astaloin varustautuneena sytyttelevät pian soihtujaan yössä. Demonijahti alkaa!

Suomen evankelisluterilaisen kirkon pääeksorsisti Valdemar Pleksit avaa lisälupien taustaa.

”Maskussa on nähty avopari. Saatanasta ovat susiparit! Köyliössä on taas se yksi outo äijä, ehkä homo... kaiken kaikkiaan jokainen vähän erilainen tyyppi voi olla demonin vallassa ja kansa pelkää sellaisia. Odotan itsekin innolla, että pääsen jahtaamaan poikkeavia”, Pleksit saarnaa.

Demoninmetsästys on nykyään hyvin organisoitua toimintaa. Tyypillinen taajamademoni saarretaan joka taholta pesäpaikkaansa.

”Tavallisesti riittää että poltamme demonin asuntoonsa”, Pleksit toteaa.

Eikö kirkolla aiemmin ollut käytössä keinoja, joilla demonit saatiin ajettua ihmisistä heitä vahingoittamatta?

”No oli oli, mutta mikään ei voita kunnon noitavainoa. Demonijahti on ehdottomasti suosituinta evankelis-luterilaisen kirkon toimista. Se ohitti joulukirkon ja parisuhdeleirit jo vuosia sitten. Kirkon jäsenmäärä on kasvussa!” Valdemar Pleksit paljastaa.

Keskustatunnelit rakentavat yltäkylläisyyttä

Suomen Kaikkeinkeskustalaisin hallitus sekä Suomen Tasavallan Kekkonen, Väyry I, avasivat Helsingin Keskustatunnelin valmistumisen 10-vuotisjuhlallisuudet eilen pääkaupungissa.

Keskustatunnelia pidetään tärkeimpänä syynä Suomen Keskustan valtaannousulle yhdeksän vuotta sitten. Senaatintorin lisäksi tapausta muistettiin yli 430 000 tupaillassa, joihin osallistui 99,9 prosenttia kansalaisista.
Suomen Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Auto-Matti Uusvanhanen muisteli juhlapuheessaan Keskustan valtakauden alkuvaiheita:

”Keskustatunnelin nimi oli onnekas enne. Se avasi meille reitin Helsingin ytimeen, emmekä ole poistuneet vallan keskustasta sen jälkeen. Kun tunneleita sittemmin rakennettiin muihinkin kaupunkeihin, valtamme sinetöityi.”

Keskustatunnelihankkeet ovat monessa kaupungissa yhdistyneet toriparkkiprojekteihin. Väyry I paljasti taannoisella Neuvostoliiton-matkallaan, että keskustatunnelit voivat auttaa myös kansojen välisen veljeyden ja ystävyyden asiaa.

”Moskovan Punaisen torin toriparkkiin yhdistetään Rauhan ja ystävyyden tunneli, joka yhdistää Helsingin ja Moskovan. Tunneli sinetöi Paasikiven–Kekkosen–Väyryn-linjan mukaisen puolueettomuuspolitiikkamme tulevaisuuden”, Väyry I ylisti vierailun yhteydessä julkistetussa kommunikeassa.

Tweet