Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Onko Suomen susikanta romahtanut alle 120:n?
15.3.2013 13.47
Suomen susien määrä on vähentynyt entisestään helmikuisesta kanta-arviosta. Tuolloin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että maassa elää 120–135 sutta.
Arvioon oli laskettu nyt kadoksiin joutunut Ylä-Savon Vieremässä elellyt viiden suden lauma. Jo pelkästään tuon lauman menetys on siis voinut pudottaa susikannan jopa alle 120:een yksilöön. Lauman katoamisesta kertoi Iisalmen Sanomat.
Riista- ja kalatalouslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo Vihreälle Langalle, ettei Vieremän seudulla liikkuneesta laumasta ole saatu havaintoa helmikuun jälkeen.
"Näiden lumien aikana varmistuu, mikä lauman tilanne on. Meidän tutkimusmestari Seppo Ronkainen asuu tuon lauman reviirillä, mutta ei ole helmikuun jälkeen löytänyt siitä merkkejä, vaikka ymmärtääkseni hän on hyvin tuntenut lauman tilanteen ja se on ollut sieltä helposti löydettävissä", Kojola sanoo.
Kojola ei vielä varmista lauman lopullista häviämistä, mutta toiveet susien löytymisestä ovat hyvin pienet. Kojola ei myöskään halua arvioida, mihin sudet ovat hävinneet.
"Varsinaisesti mitään vahinkoa tuo lauma ei ole aiheuttanut. Mutta vuosi sitten hirvet olivat alueella niin vähissä, ettei hirven pyyntilupia käsittääkseni myönnetty."
Susikannan aallonpohjasta huolimatta Suomen riistakeskus myönsi torstaina kaksi poikkeuslupaa susien ampumiseen. Toinen lupa on Kuhmoon Lentuan seudulle ja toinen Köyliöön ja Huittisiin Satakuntaan.
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri vastustaa poikkeuslupaa, sillä suden lisääntymisaika on jo alkanut. Läntisen Suomen sudet ovat jo valmiiksi ahtaalla, sillä ainakin yksi lauma, niin sanottu Eurajoen lauma, on kadonnut tämän talven aikana.
Riistakeskuksen perustelujen mukaan susilaumasta on tehty paljon havaintoja asutuksen läheisyydessä. Lisäksi lauma on tappanut "muutamia" koiria.
Kojolan mukaan Köyliön lauma on tappanut kahdessa vuodessa neljä koiraa. Läntisessä Suomessa susista tulee väistämättä paljon havaintoja, sillä asutus on tiheää ja susien laajat reviirit sen vuoksi sirpaloituneita.
Kojola kertoo, että pannoitettujen susien liikkeitä analysoimalla on selvinnyt susien liikkuvan asutuksen lähellä öisin. Suurin osa eläimistä myös pyrkii välttämään asutusta.
"Liikkuminen on kuitenkin yksilöllistä. Yksi seuratuista susista ei näyttänyt välttävän asutettua aluetta, vaan liikkui siellä yhtä paljon kuin muullakin osalla reviiriä."
Sinänsä Kojolan mukaan on mahdoton arvioida, miten yhden suden ampuminen laumasta vaikuttaa lauman käytökseen. Jos yksi lauman eläimistä kulkee muita lähempänä asutusta ja juuri se satutaan ampumaan, niin asutuksen lähellä liikkuminen saattaa vähentyä. Jos taas ammutuksi joutuu alfauros tai -naaras, lauma voi hajota.
Kuhmon poikkeusluvan perusteet ovat samankaltaiset kuin Satakuntaan annetun. Riistakeskuksen mukaan tilanne eroaa kuitenkin niin, että pihoissa on käynyt yksittäinen eläin ja siitä on tehty havaintoja harvaan asutulla alueella myös päivisin. Kojolan mukaan kyseessä voi olla toinen eläin alueella liikkuvasta susiparista.
Susipari on ilmeisesti aiheuttanut koiravahinkoja huomattavasti enemmän kuin Köyliön susilauma. Kojolan mukaan Lentualla sudet veivät syksyn aikana kahdeksan koira.
Tämä on valtakunnallisestikin laskettuna paljon, sillä Maa- ja metsätalousministeriön petovahinkotilastojen mukaan vuosina 2009–2011 sudet tappoivat keskimäärin parikymmentä koiraa vuodessa koko maassa. Kainuun susikanta on myös paljon vahvempi kuin läntisessä Suomessa.
Kainuun luonnonsuojelupiiri ilmoitti perjantaina, että sen mielestä myös Lentuan poikkeuslupa on tarpeeton. Luonnonsuojelupiirin käsityksen mukaan pihoilla käynyt susi ei ole toinen alueen susiparin eläimistä. Luonnonsuojelupiirin mukaan ei ole myöskään selvää, onko asutuksen lähellä asunut susi aiheuttanut koiravahingot.
Susihavaintojen lisääntyminen Suomessa on poikinut epäilyjä RKTL:n kanta-arvioista.
"Vielä 1990-luvun lopulla yksittäisestä sudesta tuli murto-osa havaintoja nykytilanteeseen verrattuna. Eläimet liikkuivat takamailla itärajan tuntumassa, Länsi-Suomessa ei susia ollut. Nyt voi tulla Lounais-Suomessa yhdestä sudesta kymmeniä havaintoja."
Susihavaintoja tehdään muutenkin eniten juuri näihin aikoihin vuodesta, sillä susilla on kiima-aika ja ne liikkuvat paljon. Havaintojen määrä laskee lännen susialueillakin reippaasti kuukauden tai parin sisällä.
"Lumijälki on havainnoissa keskeinen, vaikka kyllähän eläimiä nähdäänkin."
Päivitetty perjantaina klo 15.10. Lisätty Kainuun luonnonsuojelupiirin kanta poikkeuslupaan.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
