Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Hommaa tiedossa. Pimeä talvi uhkaa lisätä sydänsairauksia. Ylilääkäri Mikko Murtonen mittaa verenpainetta YTHS:n vastaanotolla Helsingissä.
Pimeät talvet altistavat masennukselle ja muille sairauksille
28.3.2008 0.00
Masennus, ylipaino ja sydän- ja verisuonisairaudet uhkaavat yleistyä ilmaston muuttuessa. Hanget eivät kuluneena talvena ole loistaneet valkoisuuttaan Etelä-Suomessa, ja pimeitä lumettomia talvia on tulevaisuudessa luvassa yhä useammin.
Pimeys vaikuttaa ihmisen sisäiseen kelloon, jonka häiriöiden terveysvaikutusten tutkiminen on vasta viime vuosina päässyt vauhtiin. Sisäisen kellon geeni- ja solutason toimintaa tutkitaan muun muassa Kansanterveyslaitoksen KTL:n eri osastoilla ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syöpäklinikalla.
Akatemiatutkija Timo Partonen KTL:lta sanoo, että pilvisten ja sateisten päivien määrän lisääntyminen voi vaikuttaa ihmisen terveyteen monella tavalla, etenkin jos lumettomia talvia osuu monta peräkkäin.
”Kun sisäinen kello jää yhä enemmän jälkeen, siitä seuraa unihäiriöitä. Paitsi että se aiheuttaa väsymystä, se saattaa myös vaikuttaa ruokahaluun ja vähentää liikunta-aktiivisuutta. Tämä voi aiheuttaa myös masennusoireita”, Partonen sanoo.
”Myös sydän- ja verenkiertoelimistö rasittuu pitkäaikaisesta huonosta nukkumisesta. Se vie kuitenkin vuosia. Mutta tietysti talvikausi on useampi kuukausi vuodesta, ja on terveydelle epäedullista, jos se toistuu useana vuonna samanlaisena”, Partonen arvioi.
Niukka uni altistaa myös lihomiselle, koska elimistö reagoi tilanteeseen helposti näläntunteella. Partonen muistuttaa, että vaikka taipumus masennukseen ja ylipainon kertymiseen talvisin lisääntyy, siitä ei suoraan seuraa sairautta. Asiaan voi vaikuttaa myös elintavoilla.
Kaamosmasennuksesta kärsii talvisin yhdestä neljään prosenttia suomalaisista. Lievemmästä kaamosoireilusta kärsii Kansanterveyslaitoksen mukaan talvikuukausien aikana jopa 40 prosenttia yli 30-vuotiaista.
Unen puute vaikuttaa myös siihen, kuinka herkästi elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan. Johtava ylilääkäri Kari-Pekka Martimo Mehiläisen työterveyshuollosta arvioi, ettei kulunut talvi ole ollut flunssa- ja tulehdustautien suhteen poikkeuksellinen. Hän kuitenkin sanoo, että lumettomuuden aiheuttama pölyisyys altistaa yksittäisiä ihmisiä erilaisille tulehduksille.
”Me suomalaiset olemme aika atooppisia, ja meillä on taipumusta allergiaan. Atoopikko reagoi kaikenlaisiin pölyihin. Kun maa on ollut paljaana, ilmassa voi olla enemmän hometta tai pölyä. Niistä tulee allergisia oireita ja sen jälkeen virusinfektio tai pahimmassa tapauksessa bakteeri iskee helpommin”, Martimo sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa myös lumettoman talven myönteisistä puolista: mitä vähemmän lunta ja jäätä, sitä vähemmän on liukastumisista johtuvia tapaturmia.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
