Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Tutkija Tilastokeskuksen sivuilla: Työurakeskustelu harhapoluilla
21.2.2013 11.31
Työurien pidentäminen alku- ja loppupäästä ei riitä huoltosuhteen kohentamiseen, arvioi Tilastokeskuksen väestörakenne-ennusteista vastaava Markus Rapo Tieto&trendit-sivuilla julkaistussa kirjoituksessa.
Hänen mukaansa julkisuudessa keskustellaan liikaa 20–24-vuotiaista sekä 62–64-vuotiaista, sillä heidän osuutensa työikäisistä on vain yhdeksän prosenttia.
”Julkista keskustelua seurannut on voinut saada sellaisen käsityksen, että nuoret vitkuttelevat työelämään siirtymisessä. Todellisuudessa yli puolet opiskelijoista tekee vähintään osa-aikatyötä opintojensa ohessa. Valmistumisen lähestyessä he usein ovat siirtyneet jo kokonaan työelämään”, Rapo kirjoittaa.
Hän muistuttaa myös, että työurat ovat jo pidentyneet loppupäästä, sillä sekä 55–59-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden työllisyysasteet ovat kasvaneet 1990-luvun laman päättymisestä lähtien.
Vuoteen 1987 verrattuna nuorten työllisyysaste on pysynyt jokseenkin ennallaan ja eläkeikää lähestyvien noussut jopa 16–25 prosenttiyksikköä. Sen sijaan näiden kahden ryhmän väliin jääneiden työllisyysaste on heikentynyt.
Rapon mukaan työurien keskeltä menetettyjä työvuosia ei voida kokonaan korvata työurien alku- tai loppupäätä paikkaamalla.
”Väestöennusteen pohjalta tekemäni laskelmat todistavat, että kokonaistyöllisyydellä on taloudelliseen huoltosuhteeseen suurempi vaikutus kuin työurien pidentämisellä”, Rapo sanoo.
nuoret työelämä opiskelu työllisyys eläkkeet työttömyys talous työurat eläkeikä
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
