Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Pakkoruotsi kuumentaa jälleen: ”Kyse on politiikasta, ei lainkaan alueen tarpeista”
17.1.2013 13.41
Itäsuomalaiset yrittäjät ovat pettyneet opetusministeriön nihkeyteen edistää venäjän kielen opetusta Itä-Suomen kouluissa. Yrittäjien mukaan heillä on jo nyt vaikeuksia löytää sekä suomea että venäjää puhuvia työntekijöitä.
Pohjois-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Matti Vuojärvi arvioi, että mahdollisen viisumivapauden myötä venäläisten turistien määrä nelinkertaistuisi.
”Mielestäni hallituksen pitäisi antaa markkinan toimia. Nyt markkinaa ei ennakoida. Kyse on politiikasta, ei lainkaan alueen tarpeista.”
Vuojärvi ei itse ole koskaan tarvinnut Joensuussa ruotsia. Hän arvioi, että oppilaiden aito valinnanvapaus motivoisi pakkoa enemmän kielten opiskeluun.
Opetusministeriö tyrmäsi syksyllä kahdeksan itäsuomalaisen kunnan aloitteen valinnaisen venäjän kielen opettamisesta. Tohmajärvi, Imatra, Lappeenranta, Puumala, Mikkeli, Pieksämäki, Varkaus ja Savonlinna olisivat halunneet viisivuotiseen kokeiluun, joka olisi sallinut venäjän ruotsin vaihtoehdoksi b-kieleksi seitsemänneltä luokalta alkaen.
Opetusministeriö perusteli kunnille annettua kielteistä päätöstä sillä, että kokeilu olisi saattanut johtaa tilanteeseen, jossa oppilaat eivät opiskele lainkaan toista kotimaista kieltä.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) sanoo, että kunnat saavat syyttää itseään oppilaiden kapeista kieliopinnoista.
”Vielä kymmenen vuotta sitten kunnat tarjosivat oppilaille monipuolisesti eri kieliä. Nyt monissa paikoissa voi säästösyistä valita vain englannin tai ruotsin.”
Vahasalon mukaan nykyinen tilanne on kestämätön. Hänen mielestään kuntia voisi jopa pakottaa tarjoamaan oppilaille enemmän valinnaisia kieliopintoja.
Vahasalon mukaan kunnat kyllä tarjoavat oppilaille ruotsin ja englannin rinnalla muita kieliä, mutta b- ja c-kielien ryhmäkoot luokitellaan niin suuriksi, etteivät ryhmät koskaan täyty. Näin kunnan ei tarvitse järjestää harvinaisemman kielen opetusta.
”Olin valmis määräämään, että jos kymmenen oppilasta haluaa opiskella valinnaisena jotain kieltä, kunnan on pakko järjestää opetus. Ehdotus ei mennyt läpi, sillä rahaa ei löytynyt”, Vahasalo sanoo,
Pakkoruotsin poistamiseen hän ei usko.
”Niin kauan kuin perustuslaissa säädetään, että Suomi on kaksikielinen maa, sitä on koulussa opiskeltava, jotta voimme tarjota jatkossakin palveluja ruotsinkielellä.”
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (rkp) pitää Itä-Suomen kielikysymystä vaikeana. Hänen mukaansa lasten koulutusta ei voi suunnitella paikallisten työmarkkinoiden tarpeiden mukaan.
”Emme tiedä, missä päin maailmaa Pohjois-Karjalan lapset ovat aikuisina. Kokemus osoittaa, että eivät ainakaan Pohjois-Karjalassa.”
Miksi rkp seisoo niin järkähtämättä pakkoruotsin takana?
”Osa rkp:stä on varmasti huolissaan. Pohjanmaalla ollaan enemmän huolissaan kuin Etelä-Suomessa.”
Torvaldsin mielestä ydinkysymys on se, kuinka pojat saadaan innostumaan kieltenoppimisesta.
”Kieltenopiskelu pitäisi aloittaa silloin, kun se on lasten mielestä hauskaa, eli noin 5–6-vuotiaana. Silloin kielet tulevat aika lailla ilmaiseksi.”
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) ei antanut Vihreälle Langalle haastattelua. Ylen mukaan opetusministeriö ja kielteisen päätökseen saaneet kunnat ovat aloittaneet yhteistyön venäjän kielen opetuksen parantamiseksi.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
