Googlaa kansanmurha!

1.6.2007 14.32

Jukka Huusko

Google Earthin satelliittikuvien avulla voi seurata Darfurin kansanmurhaa. Mutta nostavatko kuvat globaalin kansanliikkeen julmuuksia vastaan?

Kun internetpohjainen karttapalvelu Google Earth käynnistyy, katse kiinnittyy oranssilla rajattuun alueeseen keskellä Afrikan mannerta. Zoomaat lähemmäs, ja ruutu täplittyy punaisilla ja keltaisilla liekeillä.

Olet laskeutunut Sudanin länsilaidalle keskelle Darfurin kriisiä.

Kansanmurhia vastustava yhdysvaltalainen United States Holocaust Memorial Museum on lyönyt hynttyyt yhteen hakukonejätti Googlen kanssa. Tuloksena on Darfurin kriisistä kertova multimediapaketti, joka on tuotu yli 200 miljoonan Google Earth -ohjelman käyttäjän ulottuville.

Google on hankkinut Darfurin alueesta korkearesoluutioisia satelliittikuvia, joista voi kylän tarkkuudella todistaa sodan tuhoja. Palvelu sisältää satoja valokuvia, videoleikkeitä, silminnäkijöiden kuvauksia ja avustusjärjestöjen työntekijöiden kommentteja, joita päivitetään säännöllisesti.

Tarkoitus on saada ihmiset näkemään, kokemaan ja ymmärtämään, mitä Darfurissa on tapahtumassa – turvallisesti kotikoneen ääressä.

Suomessa Crisis in Darfur -hanke ei ole päässyt otsikoihin, mutta maailmalla mediahuomio on ollut melkoinen. Kun palvelu avattiin huhtikuun alussa, valtamediat CNN:stä BBC:hin, Reutersiin ja AP:hen raportoivat uudesta tavasta seurata yhtä maailman vakavimmista konflikteista.

”Vastaanotto on ollut valtavan myönteistä”, kertoo hankkeen johtaja John Heffernan Washingtonissa sijaitsevasta holokaustimuseosta.

”Ensimmäisenä viitenä päivänä palveluun tehtiin yli 500 000 latausta. Huhtikuun aikana yli 60 000 ihmistä klikkasi ’Mitä voit tehdä’ -sivuillemme. Aiemmin klikkauksia oli vain 2000 kuussa.”

Jopa Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on ottanut Darfur-palvelun puheessaan esille.

”Nämä kuvat nähtyään kukaan ei voi enää epäillä, etteikö kansanmurha olisi ainoa sana kuvamaan sitä, mitä Darfurissa on tapahtumassa – ja meillä on moraalinen velvollisuus pysäyttää se”, Bush sanoi vieraillessaan kansanmurhamuseossa huhtikuussa.

Crisis in Darfur on ensimmäinen askel hankkeessa, jonka on tarkoitus laajentua interaktiiviseksi globaaliksi kriisikartaksi. Näin kansalaisyhteiskunnan, avustustyöntekijöiden ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden on yhä helpompi saada tietoa maailman konflikteista.

EU:n entinen Sudanin erityislähettiläs ja nykyinen kansanedustaja Pekka Haavisto sadattelee puhelimessa eduskuntatalon työhuoneessa, kun kysyn tunteeko hän Google Earthin uutta palvelua. Hän on kuullut palvelusta, mutta ei ole ehtinyt kokeilla sitä. Kun hän nyt yrittää avata ohjelmaa, eduskunnan palomuuri estää sen käynnistymisen.

”On tämäkin tietoyhteiskunta. Minulla on paljon ystäviä Afrikassa, jotka yrittävät lähettää minulle postia hotmail-osoitteesta, mutta eduskunnan palomuuri ei päästä niitäkään läpi”, Haavisto päivittelee.

Lopulta ohjelma käynnistyy Haaviston omalla koneella ja kansanedustaja laskeutuu Darfurin tuttuihin maisemiin. Hetken tutustumisen jälkeen hän kiinnostuu siitä, kenen tietoihin Google Earthin Darfur-palvelu perustuu.

”Kun klikkaan Mitä voit tehdä -linkkiä, pääsen sivuille, jossa pyydetään auttamaan USA:n holokaustimuseota estämään kansanmurhat. Juuri tällaiset holokaustijärjestöt ovat ottaneet Yhdysvalloissa Darfurin omakseen”, Haavisto sanoo.

Hän suhtautuu kriittisesti amerikkalaisjärjestöjen aktiivisuuteen siksi, että Atlantin toiselta puolelta on kaikunut usein varsin kovakouraisia ratkaisuehdotuksia. Esimerkiksi aseellinen interventio tai lentokieltoalueen perustaminen Sudaniin ovat vilisseet amerikkalaisten kongressimiesten ja myös presidentti Bushin puheissa.

Haavisto on kiinnittänyt huomiota siihen, miten erilaista sävyltään ja voimakkuudeltaan keskustelu Darfurista on Yhdysvalloissa verrattuna Eurooppaan. Amerikkalaismedia raportoi Sudanin tapahtumista selvästi vanhaa mannerta enemmän, ja Darfur-kortilla pelataan jopa sisäpolitiikassa. Tähän on Haaviston mukaan kaksi syytä.

”Yhdysvalloissa on suuri juutalaisvähemmistö, jolla on merkittävä vaikutus politiikassa. Aina kun joukkomurhat tai kansanmurhat nousevat otsikoihin, löytyy aktiivisia järjestöjä, joille kansanmurhan vastustaminen on elämäntehtävä.”

Toinen selitys löytyy Sudanin aiemmasta konfliktista, jota käytiin karkeasti sanottuna Pohjois-Sudanin muslimihallituksen ja etelän kristittyjen välillä. Silloin amerikkalaiset kristityt järjestöt tukivat ”alakynnessä olevia kristittyjä pahaa islamilaista hallitusta vastaan”.

Etelän ja pohjoisen konflikti päättyi rauhansopimukseen 2005. Sen jälkeen amerikkalaisjärjestöt siirtyivät Darfuriin. Järjestöt ovat jatkaneet vanhaa kampanjaansa Khartumin muslimihallitusta vastaan – siitäkin huolimatta, että myös darfurilaiset ovat uskonnoltaan islamilaisia.

Haaviston mukaan Darfurin konflikti ei ole ollenkaan näin mustavalkoinen.

”Tämä ei ole sellainen konflikti, jossa ihmiset voitaisiin jakaa hyviin ja pahoihin. Khartumin hallituksella on kontollaan rikollisia tekoja, mutta myös vastapuolella on sissijärjestöjä, jotka ovat iskeneet esimerkiksi avustusjärjestöjen kimppuun. He eivät ole valmiita rauhanneuvotteluihin vaan pyrkivät Khartumin hallituksen kaatamiseen.”

Mutta eikö siitä huolimatta ole hienoa, että hakukonejätti haluaa vaikuttaa maailman sosiaaliseen omatuntoon ja tarjoaa ainutlaatuisen tarkkaa tietoa Darfurin kriisistä?

”Onhan tämä loistava palvelu erityisesti niille, jotka osaavat katsoa myös kriittisin silmin ja etsiä tietoa muualtakin. Olennaista on, kuinka mustavalkoinen kuva asioista luodaan”, Haavisto sanoo.

Google on sanonut seuraavansa Darfur-hankkeen ympärille syntyviä uusia yhteisöjä ja verkkopohjaista poliittista toimintaa. Jos aktiivisuus lisääntyy, sitä pidetään hankkeen onnistumisen merkkinä.

Avustus- ja kansalaisjärjestöt ovat ottaneet uudet teknologiat omakseen. Esimerkiksi netissä toimiva kolmiulotteinen virtuaalimaailma Second Life ei ole enää pelkkä virtuaalishoppailijoiden paratiisi. Second Lifesta löytyy myös sosiaalisesti vastuuntuntoisia kohteita, kuten Commonwealth Island, missä järjestöt pitävät omia virtuaalisia infopisteitään tai Camp Darfur, amerikkalaisten avustusjärjestöjen luoma virtuaalinen pakolaisleiri.

Välineet ovat siis hallinnassa, mutta voiko pelkkä tarjolla oleva informaatio synnyttää vaikuttavan kansalaisliikkeen?

Globaaleja kansalaisliikkeitä tutkiva sosiologi Tuomas Ylä-Anttila Helsingin yliopistosta innostuu kuullessaan Google Earthin uudesta palvelusta. Hän näkee kuitenkin joitakin esteitä, jotka selvästi hidastavat globaalin kansalaisliikkeen muodostumista Darfurin ympärille.

Ensinnäkin, menestyvä liike vaatii aina jäseniltään jonkinlaisen yhteisen identiteetin rakentamista.

”Virtuaaliympäristöissä liikkuvat ihmiset kuuluvat yleensä moniin yhteisöihin samanaikaisesti. Ne eivät sido ihmistä samalla tavalla kuin vaikkapa perinteinen työläisidentiteetti, joka läpäisi koko ihmisen elämän”, Ylä-Anttila sanoo.

Menestyvän kansalaisliikkeen tulisi saada ihmiset hyväksymään liikkeen tavoitteet omista lähtökohdistaan käsin. Tätä ongelmaa Darfurin tapauksessa ei ole, sillä kenellekään tuskin täytyy perustella, miksi Darfurin väkivaltaisuudet pitäisi pysäyttää.

Mutta tämän jälkeen pitäisi selvittää, kenelle kansalaisliike kohdistaa vaatimuksensa.

”Pitäisi olla selkeä taho, johon vedota. Ilman sellaista kansalaisliikkeeseen kuuluminen ei ole motivoivaa”, Ylä-Anttila sanoo.

”YK:hon voi tietysti vedota, mutta se on Darfurin suhteen varsin voimaton. Eli tässä voi vain valittaa globaalidemokratian surkeasta tilasta.”

Ylä-Anttila pitää silti arvokkaana, että Google Earth on mukana mobilisoimassa edes globaalia julkista mielipidettä. Vaikka pelkkä lisääntynyt tieto ei riitä, pitkällä aikavälillä sekin voi johtaa muutoksiin.

Erityisen mielenkiintoiseksi Ylä-Anttila arvioi globaalin kriisikartaston muuttuvan siinä vaiheessa, jos kansalaiset pääsevät jossain vaiheessa itse mukaan tuottamaan ja päivittämään palvelun sisältöä.

Crisis in Darfur -palvelun sisältö on peräisin amerikkalaisten avustusjärjestöjen, YK-järjestöjen ja Yhdysvaltain hallituksen kokoamista tiedoista.

Hankkeen takana oleva amerikkalainen museo taas on omistautunut nimenomaan juutalaisten kansanmurhan tutkimukseen ja dokumentointiin. Osa museon rahoituksesta tulee Yhdysvaltain hallitukselta, mutta rahoittajalistalta löytyy sellaisiakin vaikuttajia kuin juutalainen elokuvaohjaaja Steven Spielberg.

Nyt tapetille on nostettu Darfur, mutta mitä globaalilla kriisikartalla on seuraavaksi? Tšetšenia, Somalia – ehkäpä yksityiskohtainen kartoitus Gazan kaistaleen väkivaltaisuuksista?

”Aiomme nostaa esille mitä tahansa alueita, joiden yllä leijuu kansanmurhan uhka. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta tilanteesta jo ennen kuin kansanmurha tapahtuu. Haluamme olla kansanmurhat estävä mekanismi”, hankkeen johtaja John Heffernan sanoo.

Darfurin todellisuuden nahoissaan tuntenut Pekka Haavisto pitää tärkeänä, että ihmisillä on mahdollisuus eläytyä konfliktien todellisuuteen vaikka olohuoneessaan istuen.

”Kaikki eivät voi vierailla oikealla pakolaisleirillä, joten on hyvä, että siihen on virtuaalinen mahdollisuus. Havainnollistaminen on tärkeää, kunhan faktat ovat oikein”, hän sanoo.

”Pitäisi kuitenkin tarjota myös toiselle osapuolelle mahdollisuus osallistua kommunikaatioon. Kriisin kohteet kun jäävät usein kasvottomiksi.”

Ironista on, että Sudanista käsin ei voi edes ladata internetissä ilmaiseksi jaossa olevaa Google Earth -ohjelmaa. Syynä ei ole Khartumin hallituksen sensuuri. Latauksen estävät Yhdysvaltain hallituksen Sudanille määräämät talouspakotteet.

ihmisoikeudet  afrikka  tietotekniikka 

Tweet