Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Suuri mullistus tulossa: Hallituksen valtaa aiotaan kasvattaa
30.11.2012 13.43
Muutaman vuoden kuluttua Suomessa ministeriöillä ei ehkä ole enää omia työntekijöitä. Myöskään kaikkia nykyisiä ministeriöitä ei välttämättä ole, sillä niistä päättäminen voi siirtyä eduskunnalta hallitukselle.
Suomen keskushallinnon viime vuosikymmenten suurinta mullistusta on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa valtiovarainministeriön alaisuudessa.
Asiaa valmisteleva työryhmä sai hiljan valmiiksi muistion päätöksenteon pohjaksi. Vihreä Lanka pyysi ja sai tuon noin kymmensivuisen asiakirjan, jossa pohditaan hallituksen ja ministeriöiden toimintaa ensi hallituskaudesta lähtien.
Muistion mukaan ministeriöiden työntekijöiden virat voitaisiin muuttaa valtioneuvoston yhteisiksi vuoden 2015 alusta.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi ympäristöministeriön työntekijän työnantaja ei olisi enää ympäristöministeriö vaan valtioneuvosto. Muistion mukaan tässä tilanteessa ”viran sijoittaminen ministeriöstä toiseen ei vaadi virkaan nimitetyn virkamiehen suostumusta, kuten toimialamuutoksiin liittyvä virkojen siirtäminen ei nykyisinkään vaadi.”
Samalla kun ministeriöiden henkilöstö kerättäisiin valtioneuvoston alle, myös niiden nykyiset toimintamäärärahat niputettaisiin yhteen. Rahakasa jaettaisiin sitten valtioneuvoston sisällä päätettävällä budjetilla ministeriöille. Samassa budjetissa jaettaisiin myös virat ministeriöiden kesken.
Muistiossa ehdotetaan, että uudesta järjestelystä syntyvän käytännön työn hoitamiseen perustetaan uusi yksikkö. Se huolehtisi muun muassa talous- ja henkilöhallinnosta.
Tämä voitaisiin liittää johonkin nykyisistä ministeriöistä, esimerkiksi valtioneuvoston kansliaan. Yksikkö voisi olla myös erillään ministeriöistä tai jopa uusi hallinto- ja palvelutoiminnoista vastaava ministeriö.
Valtioneuvoston alle tulisi melkoinen työvoima, sillä nykyisissä 12 ministeriössä on yhteensä noin 4 200 työntekijää.
Valtioneuvoston uutta, keskeistä asemaa olisi tarkoitus vahvistaa vielä 2016 alusta. Tuolloin hallitus saisi vallan perustaa tai lakkauttaa ministeriöitä. Nykyään tämä valta on eduskunnalla.
Jos ministeriöitä alettaisiin perustaa ja lakkauttaa joka hallituskaudella, poliittisen kulttuurin muutos olisi suuri. Suomen ministeriökenttä on nimittäin pysynyt hyvin vakaana viimeiset vuosikymmenet.
1980-luvulla perustettiin ympäristöministeriö. 2008 kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö yhdistettiin työ- ja elinkeinoministeriöksi. Muuten nykyinen ministeriöjako on peräisin itsenäisyyden ajan alusta.
Käytännössä ihmisten koulutus ja työkokemus asettaisivat ministeriöiden jatkuvalle mullistamiselle rajoituksia. Biologista ei tule markkinaoikeuden asiantuntijaa, vaikka työpaikkana olisi valtioneuvosto ympäristöministeriön sijaan.
Keskushallinnon uudistamista perustellaan sillä, että nykyinen systeemi ei ole riittävän ketterä. Ministeriöiden rajat ovat turhan korkeat ja koko rakenne jäykkä, kun yritetään varautua yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.
”Suomessa organisaatio pysyy, ja hallitusohjelma sopeutetaan siihen. Ruotsissa, Norjassa ja erityisesti Tanskassa taas organisaatio päätetään sen mukaan, mitä neuvotteluissa sovitaan”, sanoo keskushallinnon uudistustyöryhmää vetävä alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta.
Suomessakin siis oltaisiin menossa muiden Pohjoismaiden suuntaan. Tosin keskushallinnon uudistusta vetävä Lankinen korostaa, että toistaiseksi asiasta on olemassa vasta muistio, jota ei ole millään tasolla hyväksytty.
”Eikä siitä ole edes aivan yksimielisyyttäkään.”
Muistio on tiettävästi ollut hankkeen ohjausryhmän käsittelyssä tällä viikolla. Ohjausryhmään kuuluvat kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ja sen puheenjohtaja on pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Muistion esitteli hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.)
Hankkeen alustavan aikataulun mukaan hallituksen esitys asiasta tulisi jo ensi syksynä.
Nopea aikataulu selittyy sillä, että muistion mukaan osa lainsäädäntömuutoksista jouduttaneen tekemään perustuslain säätämisjärjestyksessä. Käytännössä lakimuutos pitää siis hyväksyttää tämän eduskunnan lisäksi myös tulevalla.
Muutoksen suuruuteen ja kiireiseen aikatauluun nähden hanke on ollut julkisuudessa varsin vähän. Ainoa suurempi juttu on ilmestynyt Voima-lehdessä tänä syksynä. Uudistushankkeen sivulla on jonkin verran materiaalia, mutta siitä on vaikea saada selkoa, mistä on kyse. Muistio taas on varsin selkeä, mutta sitä ei ole julkaistu.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
