Vapo

Luontoarvot voivat kohta pysäyttää uudet turvesuot

29.11.2012 15.21

Sammeli Heikkinen

Kaivos tuhoaa aina ympäristöään, samoin turvesuo. Tämä halutaan nyt ottaa paremmin huomioon lainsäädännössä.

Juuri lausunnolle lähteneessä ehdotuksessa uudeksi ympäristönsuojelulaiksi turvesuon tai kaivoksen saisi tulevaisuudessa perustaa vain, jos se ei turmele merkittävää luontoarvoa.

Kaivoksen kohdalla uusi pykälä vaikuttaisi lähinnä sijaintiin, mutta turvesuon perustamisen se voisi estää kokonaankin.

Tästä kirjauksesta on kuitenkin tulossa kova vääntö.

Lakiehdotuksen mukaan kaava-alueen ulkopuolelle suunnitellun laajoja maa-alueita käyttävän toiminnan ympäristölupa voitaisiin evätä, jos valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävä luonnonarvo voisi tuhoutua toiminnan vuoksi. Kyseessä olisivat suojelemattomat arvokkaat luontokohteet.Harkinta jäisi aluehallintovirastolle.

Ympäristöihmiset pitävät ministeriön ehdotusta kohtuullisen hyvänä.

”Ympäristölupaprosessi täydentyy, kun luonnonarvoja arvioidaan rinnan pilaantumisen kanssa”, johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei halua pykälää ympäristönsuojelulakiin.

”Luonnonsuojelu pitää pitää luonnonsuojelulaissa. Luonnonarvoja määritellään tässä aivan uudella tavalla, johon ei mielestämme ole löytynyt konkreettista tarvetta”, sanoo EK:n infran ja ympäristön asiantuntija Irina Simola.

Sekä Kuronen että Simola arvioivat, että sijoituspykälä koskisi eniten turvetuotantoa. Kurosen mukaan pykälän vaikutus olisi elinkeinoelämälle varsin pieni.

Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) mielestä EK:n vastustus johtuu pitkälti periaatteellisesta suojelupelosta.

”Esimerkiksi se, että tämä vaikuttaisi teollisuuslaitosten sijoittamiseen kaava-alueella, on absurdi huoli. Ei laki liity siihen mitenkään. EK sanokoon suoraan, jos ympäristönsuojelu ei ole sille prioriteetti.”

Niinistön mukaan esimerkiksi kaivostoiminnassa lakiehdotuksen vaatimus parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on sijaintipykälää oleellisempi.

Nyt EK:n kanta on se, että ympäristönsuojelulain uudistukseen on otettu mukaan liikaa kansallisia tavoitteita. Lakiuudistuksen keskeinen tavoite on kuitenkin toimeenpanna unionin teollisuusdirektiivi.

Luonnonsuojeluliitto taas haluaisi lakiin tiukemmat velvoitteet valvonnalle ”jotta Talvivaaran tapaus ei toistu”.

Liitto vaatii hallintopakosta – kuten toiminnan keskeyttämisestä ja uhkasakosta – päättämisen siirtämistä maakuntatason ely-keskuksista aluehallintovirastoille.

”Valvontaviranomaiselle pitää kirjoittaa velvoittavammat pykälät lakiin”, Kuronen sanoo.

Hänen mukaansa myös ely-keskuksen valvojalle – ympäristöministeriölle tai mahdollisesti perustettavalle ympäristövirastolle – pitää kirjata lakiin mahdollisuus ottaa elyn harkintavalta tarvittaessa itselleen.

Kurosen mukaan lakiin on myös kirjattava tuntuvat rangaistukset, jos toiminnanharjoittaja harhauttaa viranomaista antamalla toiminnastaan väärää tietoa.

Simolan mukaan EK ei kannata laissa ehdotettua valvontamaksua, siis sitä, että teollisuus joutuisi korvaamaan tietyn summan lain mukaisista tarkastuskäynneistä.

”Kannatamme kyllä valvontaa, mutta tässä näyttää epävarmalta, saadaanko maksuilla kerätty raha valvonnan käyttöön.”

Simola sanoo, että EK:n kannat tarkentuvat, kun yksityiskohtaista lausuntoa lakiehdotukseen laaditaan.

Ville Niinistö arvioi, että myös elinkeinoelämän epäluulot sijoituspykälää kohtaa hälvenevät, kun lakiuudistus etenee ja asiasta keskustellaan avoimesti.

Eduskunnan käsittelyyn uusi laki päätyy luultavasti ensi vuoden syksyllä.

Tweet